Uudet rattaat: Emmaljunga Scooter

Siitä asti, kun myimme Hugon Kunertin yhdistelmävaunut viime maaliskuussa pois, on meillä ollut jonkin sortin kriisi rattaiden suhteen. Yhdistelmävaunut alkoivat tuntua liian raskasrakenteisilta, kun poika ei enää koskaan nukkunut vaunuissa ja me vaunuteltiinkin joka päivä parin tunnin ajan.  Muuttokin oli tulossa, joten koimme järkeväksi myydä yhdistelmävaunut pois ennen muuttoa.

Kunertin yhdistelmävaunuihin oltiin muutoin oltu todella tyytyväisiä, joten niistä luopuminen harmitti. En halunnut kuitenkaan ihan hirveästi laittaa rahaa tuleviin rattaisiin, joten päätimme katsella käytettyjä rattaita. Löysimme netistä ilmoituksen Pikku Piia- kolmipyöräisistä rattaista. Rattaat näyttivät hyviltä, eikä hintakaan ollut paha. Kävimme katsomassa vaunuja ja myyjä kehui ne maasta taivaisiin, joten ostimme ne.

Eihän me koeajettu rattaita kuin pikkuisen myyjän pihalla ja menimme luottamaan siihen. Jo ensimmäinen vaunulenkki oli melko hankalaa. Vaunut puolsivat aina sinne päin, mihin tie kallistui. Vaikka tie kallistui johonkin suuntaan vain aavistuksen verran, joutui silti koko ajan ranteilla vääntämään aisaa jotta rattaat pysyisivät edes suurinpiirtein suorassa. Muutenkin koko ajan jouduimme "keulimaan" rattailla ja parantamaan kulkulinjaa.

Rattaat olivat siis ihan mahdottomat lyhyilläkin lenkillä, saati sitten pitkillä. Minulla meni kylki ja selkä ihan jumiin niiden kanssa vääntämisestä. Lisäksi selkänojan säätö meni heti rikki, joten sitä ei saatu kuin puoli-istuvaan asentoon sekä ihan makuulle. Hugolle huono, koska hän tykkää töröttää ihan selkä suorassa.

Sitten menikin oikean puolen jousi löysäksi, kun menimmet laittamaan ostoskassin tavarakoriin. Siinä me sitten paineltiin lenkillä menemään rattaat kallellaan. Seuraavana päivänä huomasinkin, että etupyörän kumi oli mennyt ihan risaiseksi ja sisuskumi pullisteli.

Laitoin kuitenkin rattaat vielä myyntiin ja eräs ihminen osti ne, koska halusi korjata nämä asiat kuntoon ja he tarvitsivat rattaita ihan vain silloin tällöin kun käyvät ulkomailla. Kaupoissa näitä ongelmia ei kyllä huomannut, koska siellä oli ihan tasainen alusta millä kulkea.

Emmaljunga Scooter

Viime viikonloppuna selailin sitten Tori.fi- sivua ja sieltä sattumalta löysin todella hyväkuntoiset Emmaljungan Scooter rattaat. Rattaat olivat Rovaniemellä, joten meillä onnistuisi hakukin hyvin, kun Hugon mummu sekä pappa asuvat siellä. Otin myyjään yhteyttä ja harmikseni sain kuulla, että rattaat ovat jo varattu.

Toivoin niin kovin, että rattaat sattuisivat silti vielä päätymään meille vaikka usko olikin kovalla koetuksella. Ne olivat nimittäin koko Tori.fi:n edullisimmat Scooterit. Seuraavat yhtä hyväkuntoiset rattaat olisivat maksaneet 170e, kun nämä maksoivat vain 65e.

Parin päivän päästä sainkin sähköpostiini viestin. Siinä lukikin yllättäen, että edellinen varaaja olikin ostanut aivan uudet rattaat joten meitä odottelisi Rovaniemellä ihanat Emmaljungan Scooterit. Mehän sovittiin sitten heti päivä, kun tulisimme ne hakemaan. Oltiin H:n kanssa innoissamme.

Vaunut vaikuttivat päälle päin todella hyväkuntoisilta ja nyt tutkimmekin ne läpi kotaisin. Mitään negatiivista sanottavaa ei löytynyt ja myyjä esittelikin ne erittäin tarkasti meille. Kaupat syntyivät ja minä ainakin myhäilin ääneen tyytyväisenä :)

Perjantaina kävimme ensimmäisen lenkin heittämässä uusilla rattailla ja olin heti aivan rakastunut. Hugokin hihkui innosta uusissa rattaissa istumisesta. Niissä alkoi jopa nukuttaa, mikä on ihme. Meidän poika kun ei koskaan nukahda rattaisiin.

Kävimme siis lenkillä täällä minun lapsuuden kotikylässäni, jossa tie viittää vähän joka suuntaan eikä ole muutoinkaan mitenkään erityisen hyvässä kunnossa. Emmaljungan Scooterit vain painelivat ihan suoraan eteen päin. Ne eivät tosiaan puoltaneet mihinkään ja mikä ihana juttu; pystyin työntämään  yhdellä kädellä rattaita. Huonokuntoinen asfalttikaan ei tärrännyt ollenkaan käsiin. 

Rattaat liikkuivat muutenkin oikein ketterästi. Kun työntöaisaa painaa alas ja kääntää rattaita jyrkästi niin ne todella kääntyvät kevyesti ja helposti. Edellisiä rattaita piti tosissaan painaa alas, että keula edes vähän nousi ja ilmakumirenkaat jarrasivat kääntymistä. Emmaljungan Scooterit ovat kyllä ihanan kevyet työntää. Täyskumirenkaista myös plussaa, koska ne eivät ainakaan voi puhjeta. Renkaat ovat myös leveät, joten näillä varmasti päästään metsälenkilläkin menemään.

Muutaman kerran ollaan laitettu rattaita kasaan ja koottu uudelleen käyttöön. Täytyy jo nyt sanoa, että näppärästi käy tämä homma. Lisäksi rattaat menevät aivan uskomattoman pieneksi, joten ne mahtuvat varmasti ihan porrasperäisenkin auton takakonttiin.

Plussaa vielä täytyy sanoa näteistä kankaista ja muutenkin koko rattaiden ulkomuodosta. Tykkään todella! Säätöjäkin tuntuu olevan mukavasti, joten Hugo pystyy olla niissä juuri sellaisessa istuma-asennossa jossa tykkääkin olla. Lisäksi poikaa ei edes tarvinnut laittaa vöillä rattaisiin kiinni, sillä jalkoväliin tuli leveä kaistale kangasta joka piti hyvin pojan paikallaan.

Ensivaikutelma on siis: rakkautta ensisilmäyksellä. Tykkään todella, toivottavasti tämä suhde kestäisi kauan. Vihdoinkin meillä on juuri meille oikeanlaiset rattaat! Kertoilen vielä myöhemminkin varmasti näistä rattaista tarkemmin, kunhan päästään niitä oikein kunnolla käyttämään.

Onko teillä käytössä Emmaljungan Scooter- rattaat? Minkälaisia kokemuksia sinulla on niistä? Miltä merkiltä ylipäänsä teillä on vaunuja / rattaita?