Kunert yhdistelmävaunujen arvostelu

Tein aikoinaan postauksen meidän Kunert yhdistelmävaunuistamme ja se on ollut koko blogihistoriani luetuin postaus. Viikottain blogiini päädytään tällä hakusanalla. Tähän postaukseen pääset TÄSTÄ. Jos haluat vaunuista tarkempaa teknillistä tietoa, niin kannattaa kurkata aikaisempi postaus!

Jokin aika sitten minulta pyydettiin arvostelupostausta Kunertin vaunuista, kun ne ovat olleet meillä nyt kunnolla käytössä. Aikaisemmassa postauksessa jo vähän niitä arvostelin, mutta pääasiassa vain esittelin vaunuja yksityiskohtaisemmin. Tässä postauksessa nyt keskitytään pelkästään vaunujen arvosteluun.

Tammikuussa 2014 selailin netistä vauvanvaunuja ja kauhistelin niiden hintoja. Päädyin sitten Googlettelun kautta Preeco.fi- sivustolle, josta löysin aivan mahtavan paketin johon kuului yhdistelmävaunut, kantokoppa, turvaistuin sekä hoitolaukku. Vaunut näyttivät kauniilta ja niissä oli mukavasti kokoa sekä kopassa että vaunun renkaissa. Vaunupaketti tuntui helpolta ratkaisulta, koska saisin todella edulliseen (279,95e) hintaan kaikki tarvitsemani. Lisäksi vaunujen kuoseissa oli mukavasti valikoimaa, joten päätös oli helppo tehdä!

Vaunut saapuivat noin pari viikkoa tilauksen jälkeen aivan kotiovelle. Rahtirekan kuljettaja kantoi laatikon ihan olohuoneeseemme saakka ja olin aivan ihmeissäni. Aivan huippua palvelua!

Me olemme vaunutelleet todella paljon. Hugon täyttäessä kaksi viikkoa aloimme vaunutella lähes joka päivä. Vaunuja on mukava työnnellä, koska ne kulkevat vakaasti eteen päin. Alkuun vaunut puolsivat hiukan, mutta se korjaantui sillä että puoltavan puolen rengasta käytti irti, painoi runkoa sisään päin renkaan kohdalta ja samalla kiinnitti renkaan takaisin. Ainoastaan kaipaisin renkaisiin jonkinlaiset laakerit, jotta kulku olisi vieläkin tasaisempaa, sellaista liukuvampaa. 

Vaunut kulkevat erittäin hyvin vähän kaikissa olosuhteissa. Me olemme menneet vaunuillamme milloin mistäkin ryppeiköstä. On tullut vaunuteltua asfaltilla, nurmikolla, soralla, hiekalla, loskalla, lumella ja nyt jopa metsäkoneen tekemää jälkeä pitkin metsässä. Vaunut ovat kulkeneet joka paikassa hyvin ja kevyesti. Niitä on kevyt liikutella ja niissä on hyvät säädöt työntöaisassa. Vaunut käyvät lyhyille ja pitkille ihmisille sekä niitä on helppo nostaa esimerkiksi linja-autoon työntöaisan säätöjen ansiosta. Ainoa miinus on, että pitkällä (pitkään askeltavalla) ihmisellä voi työnnettäessä helposti napsua kengän kärki etujarruun. Vaunuissa on muuten etu- ja takajarru ja ne ovat kyllä pitäneet vaunut hyvin paikoillaan!

Kunertin vaununkoppa on mukavan kokoinen. Siihen mahtuu isompikin vauva oikein hyvin. Hugo on viihtynyt vaunuissa aina hyvin ja nukkunut siinä sikeät unet. Mitä möykkyisempi kyyti, sen paremmin nukutaan! Nykyään Hugo saa myös istua vaunuissa, joten nostettavan selkänojan ansiosta vauvan on helppo istua vaunuissa ja katsella maisemia. Myöhemmin Vaunujen etuosan voi poistaa, jolloin vaunuista tulee rattaat. Lisäksi työntöaisan voi heittää halutessaan toiselle puolelle, niin lapsi näkee kulkusuuntaan.

Vanuihin tulivat mukaan myös hyttyssuoja sekä sadesuoja. Molempia ollaan käytetty ja hyviksi havaittu. Ainoastaan hyttyssuoja saisi olla koko vaunun peittävät, jotta ei tarvisi vaunupeitettä laittaa kesällä. Paketissa tullut kantokoppa on myös ollut kovassa käytössä. Se oli vaunuissa paikallaan Hugon ollessa pieni. Vanuista tuli vähän pienemmät ja pienelle vauvalle sopivamman oloiset. Kantokoppaa olemme myös käyttäneet reissussa Hugon sänkynä. Kantokopan toivoisin kuitenkin olevan hieman tukevampi, tämä Kunertin kantokoppa on pehmeää mallia. 

Vaunupaketissa tulivat myös turvaistuin sekä hoitolaukku. Turvaistuin on tietysti ollut myös paljon meillä käytössä ja hyväksi olemme myös senkin todenneet. Siinä on hyvä 3-piste turvavyö sekä aurinkosuoja ja jalkapeite. Hugo viihtyy turvaistuimessa todella hyvin ja siinä uni maittaisi vaikkei auton kyydissä oltaisikaan. Istuin on helppo vyöttää autoon, mutta Preecon sivuilta on myös mahdollista ostaa Isofix- kiinnike jolla turvaistuin on nopea kiinnittää autoon. Hoitolaukku on myös näppärä pienehkö laukku, johon mahtuu kaupunkireissulle vauvalle kaikki tarvittava. 

Vaunut ovat helppo koota ja laittaa kasaan. Vaunuissa on paljon pikalukkoja, jotka ovat helppoja ja nopeita käyttää. Renkaatkin menevät paikalleen ja irtoavat ilman mitään erinäisiä työkaluja. Vaunut mahtuvat kasassa ollessaan todella pieneen tilaan, joten niitä on helppo kuljettaa pienemmässäkin autossa. 

Vaunut ovat myös osoittautuneet kestäviksi. Olemme kolhineet ja kopsautelleet niitä vahingossa moneen paikkaan, mutta minkäänlaista vikaa niihin ei ole tullut. Vaunut ovat edelleen tukevat ja hyvät. Renkaat eivät ole kuluneet ollenkaan, vaikka olemme vaunutelleet monia kilometrejä. Ainoastaan renkaiden vanteista on pinnoite hieman kulunut, mutta sehän ei käyttöä haittaa. Vaunujen kangas on tukevaa ja helppo pitää puhtaana. Kangas itsessään pitää jonkin verran vettä ja pisaroittaa siihen satavan tihkusateen.

Kaiken kaikkiaan olemme olleet vaunuihin ja niiden lisäosiin erittäin tyytyväisiä. Ne vastaavat täysin tarpeitamme, ovat kestävät, hyvät työntää, menevät monessa maastossa, ovat monipuoliset ja nätit. Monet ihmiset ovat lenkillä ollessamme kehuneet vaunujen ulkomuotoa! Mielestämme Kunertin vaunupaketissa on todella hyvä hinta-laatu- suhde. Ne ovat kuin kalliimmatkin vaunut, mutta ehkä niissä kalleimmissa vaunuissa on noita pieniä "vikoja" saatu pois. Näissä vaunuissa kuitenkin nämä epäkohdat ovat todella pieniä ja sellaisia, jotka eivät haittaa käyttöä ollenkaan. Pitäähän ne kuitenkin mainita, koska muuten vain kehuisin vuolaasti näitä vaunuja ;) Olen saanutkin monet tuttuni tilaamaan nämä vaunut, kun olen kertonut meidän hyvät käyttökokemuksemme. Myöhemmin olen kuullut tutuiltani, että hekin ovat olleet vaunuihin todella tyytyväisiä.

Jos etsit yhdistelmävaunuja, joilta toivot edullisuutta, kestävyyttä, monipuolisuutta, hyvää kulkua erilaisissa maastoissa sekä kaunista ulkomuotoa, on tässä sinulle erittäin hyvä vaihtoehto! Mikäli sinulla on jo turvaistuin, voit tilata Preeco.fi:n sivuilta myös pelkät yhdistelmävaunut. Preecon sivuilla on paljon vauvanvaunuvaihtoehtoja sekä turvaistuimia!

Postauksen olen kirjoittanut vapaaehtoisesti, lukijoiden innoittamana. Mielipiteeni näistä on aidosti tämä, enkä saa tästä postauksesta mitään palkkiota. Olen ollut vaunuihin aidosti todella tyytyväinen ja haluan antaa jollekin vaunuja harkitsevalle oman 

kokemukseni näistä vaunuista!

Hugokin tykkää Kunert yhdistelmävaunuista

Hugo 5 kuukautta!

Taas on kuukausi vierähtänyt eteen päin meidän pikkumiehen elämässä! Kulunut kuukausi on kyllä ollut melkoista kehityksen aikaa niin motoriikassa kuin luonteessakin. Minulla on sellainen Lapsen ensimmäinen vuosi- kalenteri, johon voi joka viikolle kirjoitella jotakin. Siitä on hyvä jälkikäteen tarkistella, että mitäs tänä kuukautena on opittu.

Hugo oppi kääntymään selältä vatsalleen ollessaan 4kk+4päivää. Kääntyminen onnistuu nykyään molempien kylkien kautta sekä massulta takaisin selälleen. Massulta selälleen kääntyessä saattaa vain välillä pää kopsahtaa lattiaan ja silloin tuleekin itku! 

Hugo on myös löytänyt nyt kunnolla varpaansa! On hän aikaisemminkin niitä tutkiskellut ja ihmetellyt, mutta nyt niitä hamutaan jatkuvasti ja makoillessa Hugo vetää varpaansa kasvojensa lähelle ja yrittää laittaa niitä suuhunsa. Vielä eivät aivan suuhun yletä, että vähän vielä pitää jumpata ;) Treenasin muuten tuossa yksi päivä lihaskuntoa lattialla ja Hugo makoili vieressäni. Näytti huvittavalta, kun mitä tein vatsalihaksia ja Hugo samaan aikaan makoili selällään ja nosteli jalkojaan. Yhteiset treenit ovat siis tosi kivoja! ;)

Hugo on oppinut tässä kuussa punkemaan itsensä istumaan puoli-istuvasta asennosta. Hän pystyy myös istumaan jo todella hyvin ilman tukea, hyvä tasapaino siis on. H on myös joskus hassutellut Hugon kanssa ja laittanut Hugon istumaan kämmenelleen. Siinä H sitten pitää kättään ilmassa ja Hugo tököttää vakaasti kämmenen päällä! Istutettu ei vielä kuitenkaan juurikaan olla, täytyy kysellä huomenna neuvolasta että mitä ovat istuttamisesta tässä vaiheessa mieltä. Hugo istuskelee lattialla mielellään ottaen tukea samalla lelukorin reunasta ja toisella kädellä nostelee leluja korista. Voih, meillä on jo niin iso poika :') 

Ryömimistä meillä ollaan harjoiteltu kovasti. Hugoa on öisin ihan haitannut, kun ryömimisharjoittelut ovat jääneet kesken. Yöunta meinaa välillä haitata nämä uusien taitojen harjoittelut. Hugo osaa jo ryömiä hiukan eteen päin, hitaasti mutta varmasti. Nopeammin Hugo pääsee lattialla etenemään kierien.

Tässä kuussa ollaan löydetty jokelteluun myös paljon uusia sanoja. Muriseminen ja suulla pärryyttäminen tai maiskuttaminen ovat lempparipuuhaa! Kiljuminen on myös hauskaa, oikein kovaa ja korkealta. Hugo tosiaan juttelee jo pitkiä "lauseita" ja niissä on mukana jos jonkinmoista erilaista "sanaa". Hugo on mitä mainioin juttelukaveri. Kuuntelee ensin keskittyneesti toisen juttuja ja vastaa niihin oman vuoron tullen reippasti ja iloisesti.

Hugo myös ilmeilee nykyään paljon, irvistelee, näyttää vihaiselta, näyttää kieltä ja "flirttailee". Hugo ihan selvästi yrittää hauskuuttaa meitä ja siinä hän kyllä onnistuu. Aamuisin varsinkin poju on oikein vekkulilla tuulella. Kyllä on iskällä ja äiskällä kiva syödä aamupuuroa, kun pikkuinen pelle hauskuuttaa samalla sitteristään. 

Hugo on luonteeltaan iloinen, reipas, toimelias ja rohkea. Poika on todella nauravainen ja sympaattinen tapaus. Hän ei kauaa itkeskele, jos pää kopsahtaa johonkin vaan nopeasti rauhoittuu ja jatkaa touhujaan. Hugo ei itkeskele turhaan, vaan aina on oikeasti selkeä syy itkulle. Osaa Hugo kuitenkin kiukutella ja komentaa, mutta se ei kyllä itkun muodossa tule. Hugo mölyää ja karjuu ja katsoo meitä niin topakalla ilmeellä, että pakkohan herraa on palvella ;) Hugo on tavallaan aika ailahtelevainen ja temperamenttinen persoona. Hän on siis pirtsakka ja todella nauravainen, mutta sekunnissa saattaa muuttua todella päättäväiseksi ja äkäiseksi. Hugo myös vaatii todella paljon seuraa ja viihdykettä. Aada taitaa olla nykyään meidän perheen paras viihdyttäjä. Hugo jaksaa silitellä Aadaa ja naureskella sen touhulle pitkiäkin aikoja. 

Nukkuminen on vähän heikkoa edelleen. Päivisin nukutaan pinnasängyssä vain pari puolen tunnin pätkää, mutta keinuvassa sitterissä taikka liikkuvissa vaunuissa nukutaan yleensä 1,5h. Mieluiten Hugo nukkuisi sylissä. Yöt Hugo on nukkunut aikalailla 2-3 tunnin pätkissä ja varsinaisesti yöunet ovat kestäneet 6-8 tuntia. Nyt kuitenkin ollaan suurennettu taas Hugon ruokamäärää sekä selkeytetty päivä- ja unirytmiä niin on alkanut helpottaa. Viimeinen silaus saatiin, kun tajuttiin että Hugo haluaa myssyn päähänsä unille. Meillä siis nukutaan ohut pipo päässä. Viime yönä nukuttiin kahdeksan tunnin yöunet putkeen, tänään kahden tunnin päiväunet ja vielä tunnin iltaunet. Kaikki omassa sängyssä ja ilman hyssyttelyä taikka keinuttelua!

Omat lelut tulevat koko ajan vain tärkeimmiksi ja Hugo jaksaa keskittyä niihin nykyään jo pitkiä aikoja. Edelleen kuitenkin paras lelu on äiskän tai iskän Razerin pelihiiri! Kirjoja Hugo tykkää myös katsella ja jaksaa kuunnella, kun niitä luetaan hänelle. Hugo osaa ottaa hienosti lelun käteensä sekä siirtää sitä kädestä toiseen. Helistimen idean Hugo tajusi muutama viikko sitten ja nykyään täällä helistimet viuhuu aika rivakasti!

Hugo 5kk

...On iloinen, reipas ja äänekäs lapsi

...Osaa kääntyä vatsalleen sekä vatsalta selälleen

...Ryömii jo hiukan eteen päin, mutta nopeiten liikkuu kierimällä

...On löytänyt varpaansa

...Punkee kovasti istumaan

...Istuu jo melko tukevasti ja hallitusti

...Pelleilee ja hauskuuttaa isiä ja äitiä

...Leikkii pitkiäkin aikoja itsenäisesti

...On aivan hurja vesipeto!

...Syö kolme pilttipurkillista kotitekoista sosetta sekä pari desiä kaurapuuroa päivässä

...On alkanut saada päivä- sekä unirytmiä kohdilleen

...Käyttää vaatekokoa 62/68

...Käyttää vaippakokoa 4, Lidl Toujours

Huomenna meillä on viiden kuukauden neuvola, joten piakkoin saatte sitten niitä Hugon mittoja!

Väsynyttä arkea ja muutoksen tuulia

Blogin puolella on hiljaiseloa ollut jo viikon verran. En vain ole yksinkertaisesti jaksanut tulla kirjoittelemaan mitään, vaikka tuhottomasti onkin postausideoita päässä ja tavallaan halu päästä kirjoittelemaan niitä. Nyt vain on itselläni jaksamisessa ihan nolla tilanne. 

Muutama viikko sitten neuvolassa juttelin omasta väsymyksestäni, masentuneesta mielentilasta, ärtymyksestä, itku- ja vihaisuuskohtauksista. Jätin Cerazette- minipillerit pois, jos ne vaikka aiheuttaisivat nämä inhottavat mielialanvaihtelut. Lääkäri kuitenkin meinasi, että minulla voisi olla oireiden perusteella synnytyksen jälkeinen masennus. Itsekin lueskelin netistä siihen liittyviä oireita ja ne kyllä täsmäsivät kovasti. 

Mielentila vaihtelee kyllä päivittäin; välillä olen todella iloinen ja jaksan tehdä koko päivän kaikkea. Toisena päivänä olen taas aamusta saakka alakuloinen, surullinen, välillä äkäinen ja kiukkuinen. Niinä päivinä harmittaa valtavasti ja kyynelten läpi katson iloista ja onnellista poikaani; miksi minä en ole iloinen? Miksi minulla on näin surullinen mieli, vaikka oikeasti kaikki on todella hyvin. Ikään kuin jokin toinen persoona vetää minun mieleni matalaksi ja samaan aikaan se toinen persoona tietää, että kaikki on paremmin kuin hyvin eikä ole mitään hätää.

Hugo kukkasia tutkimassa

Näistä mielentilavaihteluista olen sitten väsynyt aivan hirveästi. Minulla on ollut päivittäin jo pari viikkoa hirveä päänsärky ja jotenkin huono olo. Ruokakaan ei meinaa maistua aivan kuin ennen. Kuitenkin olen pitänyt siitä vahvasti kiinni, että Hugo saa päivittäin kotitekoista ruokaa ja me H:n kanssa syömme joka päivä kaksi lämmintä ateriaa, nekin kotitekoisia. Koti on ihan siistinä pysynyt ja puhdasta vaatetta on saatavilla. Ulkopuolisesta saattaa näyttää, että minähän olen energiaa täynnä. Kuitenkin mieleni on aivan väsynyt.

Joka ikinen pienikin kotityö tai muu asia vaatii ihan hirveästi ponnisteluja ja henkisen puolen tsemppaamista, että jaksan alkaa tekemään niitä. Hugon hoitaminen ei kuitenkaan tunnu raskaalta ja sen haluankin aina tehdä hyvin. Nyt onkin käynyt niin, että en jotenkin jaksa kaiken muun ohella enää huolehtia itsestäni. Olen ollut niin alakuloinen, että nyt H:kin on jo aika väsynyt tähän tilanteeseen. 

Hugo nukkui tuossa jokin aika sitten useamman yön 7 tuntia putkeen, mutta päivällä ei sitten juurikaan. Tuolloin olimme iloisia ja energiaa täynnä koko perhe. Nyt ollaan otettu rajusti takapakkia. Hugo nukkuu päivisin pari puolen tunnin pätkää ja yöllä ensin kolme tuntia ja sitten heräilee puolen tunnin - tunnin välein. Hän ei itke vaan pyörii ja ähisee. Päivisin poika on kyllä todella aurinkoinen ja tarmokas, mutta vanhempien jaksamiseen vaikuttaa kovasti kun itse ei ehdi levähtää juuri ollenkaan. Päivittäin tulee mietittyä, että voi kun meillä olisi joku henkilö joka auttaisi. Isovanhemmat tai ystävät lähellä, joille voisi joskus viedä Hugon pariksi tunniksi ja itse vain mennä levähtämään. Tai olisi joku, joka tulisi vaikka laittamaan pyykit, imuroimaan ja tyhjentämään astianpesukoneen. Mutta, kun ei meillä vain ole täällä ketään. Ja vaikka olisikin niin ainakin isovanhemmat ovat tehneet aika selväksi, etteivät tule meille kuin kyläilemään. Kyllä he pitävät Hugoa sylissä ja leikittävät, mutta Hugon alkaessa itkemään, he eivät saa sitä millään rauhoittumaan. 

Välillä on todellakin aika toivoton olo ja mieli todella matalalla. Toivon niin kovin, että arki alkaisi taas pian helpottaa ja mekin jaksaisimme tehdä muutakin kuin pakolliset päivän asiat. Onneksi H on kuitenkin kotona ja voimme auttaa ja tukea toisiamme. Se onkin auttanut meitä molempia kovasti jaksamaan eteen päin!

Surkeina päivinä sitä tulee pyöriteltyä mielessä, että miten voin olla näin surkea että en jaksa. Miten en muka voi jaksaa, kun minulla ei ole kuin yksi lapsi ja mieskin on kotona auttamassa. Kuinka huono äiti sitä onkaan, kun ei meinaa kyetä pitämään perus arkea kasassa. Näistä ajatuksista tietysti vain masentuu koko ajan enemmän ja väsyttääkin paljon enemmän. Olen yrittänyt jättää nämä ajatukset taka-alalle ja ajatella vain, että minä koen tämän näin. Onhan tässä syynä tietysti sekin, että Hugo on jo 5kk ja nukkuu yönsä 2-3 tunnin pätkissä. Ja se, että meillä ei ole oikeastaan minkään näköistä tukiverkkoa täällä.  

Olemme kuitenkin aivan valtavan onnellisia meidän ihanasta pienestä pojasta ja oikeasti nautimme vauva-arjesta noin muuten. Meillä menee H:n kanssa todella hyvin ja oikeasti kaikki pitäisi olla oikein hienosti. Hugon takia jaksaa mitää vain ja sen hymy kyllä saa äidinkin hymyilemään ja unohtamaan masentuneen olon. Onneksi minulla ja H:lla on kuitenkin hyvä kyky tsempata itseämme ja toisiamme, emmekä helposti ala rypemään huonossa olotilassamme.

Onko siellä muita joilla on ollut synnytyksen jälkeistä masennusta? Milloin teillä on mieliala kohentunut normaaliksi ja voisiko olla joitakin keinoja miten tästä pääsisi nopeasti yli?

On meille tapahtunut mukavia ja jännittäviäkin asioita. Irtisanoimme tämän asunnon ja olemme muuttamassa Ouluun. Olemme asuneet kolme vuotta sitten Oulussa, keskustassa. Nyt olisi tarkoitus muuttaa jonnekin Oulun laitamille vähän rauhallisemmalle alueelle. Tämä nykyinen asuinalue, jossa asumme, on mennyt yhtäkkiä rauhattomaksi ja muutenkin tämä koko kaupunki on niin masentava ja mitäänsanomaton. Haluamme jotakin uutta ja piristävää elämäämme ja H:llekin löytyisi Oulusta töitä. Jännittävää tästä tekee sen, että vielä ei ole sopivaa asuntoa löytynyt ja meillä on tämä kuukausi enää vain aikaa asua tässä nykyisessä asunnossa. Onneksi Oulussa on kuitenkin paljon asuntoja tarjolla, joten uskon että kyllä meille sieltä mukava koti löytyy.

Mökin portailla ihmettelemässä

Mutta tämmöstä siis tänne. Lepäilen nyt muutaman päivän ja hoidan ihan perus arkiaskareita tässä kotosalla. Koitamme kovasti etsiä sitä asuntoa ja pakkailemmekin tässä jo tavaroita, joita menne nyt tällä hetkellä tarvitse. Luvassa on lähiaikoina siis reissuja Oulun suunnalle asuntoja katsomaan sekä Ranualle mökille olisi tarkoitus lähteä Aadan kanssa metsästämään. Meidän elämässä nyt siis tapahtuu ja monen monta rautaa on tulessa, joten toivottavasti ymmärrätte että blogi nyt joutuu jäämään vähän taka-alalle. Viime viikkokin oli todella kiireinen, kun suoritin autokoulun kakkosvaiheen ja oli muutakin häslinkiä jokaiselle päivälle.

Palailen blogin pariin tässä joku päivä, kun saan sopivan rakosen ja energiaa tulla kirjoittelemaan teille. Luvassa on siis Hugon 5kk postaus sekä Kunertin vaunuista arvostelua. Pysykäähän kuulolla, en minä ole kokonaan täältä häipymässä vaan tämä on vain tällainen väliaikainen tilanne!

Postauksen kuvat ovat otettu pari viikkoa sitten mökiltä Ranualta. Tuossa kuvassa, kun Hugo istuskelee portailla, on H takana varmistamassa ettei poitsu vain horjahda. Ihan kuvan oton ajaksi laitoimme Hugon tuohon tököttämään. Kukkakuvassa Hugo köllöttelee mökin pihalla onnellisena kukkasten seassa lämpimässä auringonpaisteessa. Hugo viihtyikin siinä hyvän aikaa kukkia tutkiskellen ja ruohoa repien :)