Hugon kuulumiset

Lupasin teille ennen tauolle jäämistä tulla jossakin vaiheessa kertomaan Hugon kuulumisia ja julkaisemaan 1 vuotiskuvat. Kuvat ovat otettu ihan meillä kotosalla omalla kameralla.

Niin se vain vauvavuosikin hurahti meillä ohitse aivan huomaamatta. Tai, no olihan vauvavuosi ajoittain todella raskas, mutta ihanaa ja antoisaa aikaa se oli. Haikeudella jätimme sen taakse, mutta innolla odotamme kaikkea tulevaa. Poika on kehittynyt aivan hurjasti viime kuulumisista ja on jo niin isoa poikaa ;)

Kiipeily oli vuoden ikäisenä ihan huippu juttu. Meillä kiivettiin ihan joka paikkaan: sohvalle, ruokapöydälle, sängylle, sohvapöydälle, wc pöntölle... Kerran Hugo tipahti ruokapöydältä, mutta ei kuitenkaan alkanut juurikaan siitä itkemään. Sen jälkeen kiipeily muuttui huomattavasti rauhallisemmaksi.

Hugo oppi kävelemään ollessaan 1v 1kk. Taaperokärryllä oltiin kävelty jo reilut pari kuukautta ja siihen turvauduttiin välillä jopa vähän liikaa. Yhtenä päivänä sitten päätettiin vain laittaa taaperokärry piiloon, niin heti poika uskaltautui kävelemään itsekseen. Nopeasti kävelystä tuli varmempaa ja nykyään meillä juosta tömistelläänkin jo kovaa vauhtia! Kyllä saa iskä ja äiti juosta pikkuviikarin perässä ihan todella.

Aadaa tykätään myös kovasti ajattaa ja Aada näyttää tykkäävän leikkiä Hugon kanssa hippaa. Muutenkin nämä kaksi ovat edelleen aivan erottamaton pari. Aadaa hoidetaan, sen kanssa leikitään ja tuodaan jos mitä lelua nenän eteen. Aadalle annetaan omasta ruuasta maistiaisia ja sille syötetään kapuroita yksitellen. Aadan viereen voi köllähtää välillä sen pedille lepäilemään ja samalla halaillaan ja paijataan. Meidän komentaessa Aadaa, komentaa Hugokin kovaäänisesti koiraa. Hugo osaakin huutaa "Aadaaa, tuleeee!".

Puhuminenkin on kehittynyt kovasti. Hugo on todella kova puhumaan omaa kieltään. Meillä kalkatetaan ja papatetaan ihan taukoamatta ja naureskellaan omille jutuille. Sanoja, joita Hugo osaa: Äiti (Äittä, äiti, ätä), Isi (Issssshgä, iti), Aada (Aada, Aata, Taada), Kato, Kello, Kukka, Kala, Kakka, Rekka (Kekka), Rakas (Rakaa), Tässä (tättä). Kahden sanan lauseita Hugo osaa myös: "Äiti kato", "Hyvää yötä", "Mie haluan". Lisäksi Hugo opettelee kovasti sanomaan "ole hyvä".

Hugo ymmärtää meidän puhettamme todella hyvin. Hän osaa mennä itse vessaan pöntönkannen päälle istumaan, kun sanon "mennään pesemään hampaat". Hän menee pinnasängyn viereen, kun sanon "lähdetään nukkumaan / päiväunille". Hän yrittää kiivetä syöttötuoliin, kun sanon "Hugo syömään." Hän menee seisomaan siihen kohtaan keittiössä, mistä xylitolipastillit löytyvät, kun sanon "mennään hakemaan pastilli". Hän osaa antaa monia leluja ja esineitä, joita pyydämme. Hän myös tunnistaa joitakin värejä. Hugo tuo aina äitille tuttipullonsa tiskattavaksi, kun on saanut juotua sen tyhjäksi.

Lisäksi Hugo osaa pyytää maitoa / vettä, osoittamalla tiskikaappia josta tuttipullo löytyy. Jos vaippa on liian pissainen, hän taputtelee tai puristelee vaippaansa. Yhtenä aamuna pojalla oli ollut kakkahätä, niin hän oli mennyt hakkaamaan vessan ovea että pääsisi potalle.

Pottaharjoittelut meillä ollaan aloitettu jo pari kuukautta sitten. Monta pissaa ollaan jo pottaan saatu ja jopa pari kakkaakin. Pari viikkoa sitten Hugo todella innostui pottailusta ja nykyään potalla istutaan aina, kun joku toinen on vessassa ja sinne mennään omin päinkin. Nyt pitäisi ihan kunnolla alkaa harjoittelemaan pottailua, kun poika on osoittanut olevansa hommasta kiinnostunut.

Sitten on vielä liuta muita juttuja mitä Hugo osaa. Hän osaa laittaa tv:n päälle, yrittää avata avaimella oven ja osaa avata / laittaa lukkoon auton oven. Hugo haluaisi pestä itse hampaana, puhdistaa korvansa, pestä hiukset ja harjata ne, pukea ja tehdä oikeastaan kaiken itse. Itsenäistä ruokailuakin ollaan jo kovasti harjoiteltu. Hugo tykkää lusikoida itse ruokansa, mutta edelleen äiti auttaa ja syöttää kaverina.

Hugo on edelleen kova osoittamaan hellyyttä. Hän haluaa vähä väliä käydä sylissä pikaisesti ja tykkää halailla. Hän on kova suukottamaan oikein märkiä suukkoja, mikä on tietysti vain ihanaa. Joskus poika saattaa yöllä herätä ja haluaa vain antaa suukon pinnojen välistä ja pistää samantien takaisin nukkumaan. Hugo haluaa hoivata meitä. Hän haluaa harjata meidän hiuksemme, pestä kasvomme suihkussa ja silitellä meitä.

On Hugo myös todella temperamenttinen. Hän on mielestämme tunteellinen poika ja osoittaa tunteensa voimakkaasti. Me ollaan H:n kanssa myös aika tunteellisia ihmisiä. Hugo osaa näyttää selvästi mitä hän haluaa, mutta osaa myös olla kovin kiitollinen saamastaan. Hän osaa jakaa lelunsa sekä jos haluaa jotakin, antaa ensin kädessään olevan ja sitten vasta pyytää jotain mitä haluaa. Kieltämistä kylläkin saa harrastaa aika usein, kun poika tykkää mennä paikkoihin mihin ei saa ja tehdä kaikkea pientä tihutyötä. Aika hyvin Hugo tottelee, mutta joskus niitäkin pitää uhmata oikein kunnolla.

Meillä ollaan oltu koko aika terveinä. Hugo on elämänsä aikana sairastellut kahteen otteeseen muutaman päivän lievän flunssan, muuta ei ole ollut. 1 vuotisneuvolassa poika sai yhdistelmärokotteen, MPR- rokotteen sekä pneumokokkirokotteen. Hugo oli hyvin loukkaantunut rokotteista. Laastareiden katsominenkin tuntui itkettävän. Onneksi kotiin päästyämme poika unohti koko asian. Rokotteista ei noussut lämpöä eikä tullut mitään muutakaan oiretta.

1 vuotisneuvolassa pojalla oli kaikki kunnossa. Painoa oli 11kg 40 grammaa, pituutta 78cm ja päänympärys oli 46,8cm. Pituuskasvusta neuvolantäti meinasi, että on hiukan kiihtynyt ja sitä seurataan. Kahdessa kuukaudessa Hugolle oli tullut pituutta kolme senttiä. Nyt tuntuu, että Hugolle on kolmessa kuukaudessa tullut taas ihan hirveästi pituutta. Pääasiassa meillä käytetään 92cm vaatteita. Hugo kehittyy normaalisti, on ikäistensä tasolla. Neuvolakorttiin kirjoitettiin seuraavaa:

"Suloinen vauva. Kasvaa hyvin. Iho siisti, 8 hammasta. Kävelee tukea vasten. Tavuja sanoo. Kauramaitoa juo, muuten normaali ravitsemus."

Hugon ravinnosta vielä sen verran, että hän syö samaa mitä mekin ja kaikki maistuu hyvällä ruokahalulla. Poika saa päivässä neljä lämmintä ruokaa (2x puuro ja 2x jokin lämmin kotiruoka). Lisäksi hän syö leipää, jugurttia, marjoja, hedelmiä, kasviksia (tomaatti on ykkösherkku) jne. Maitoa Hugo sietää nykyään aika hyvin. Ruuanvalmistukseen voi normaaleja kermoja käyttää, pottumuussin voi tehdä tavalliseen maitoon. Jugurtit ja juustot menee ihan normaalisti. Ainoastaan juomana ei vielä käytetä lehmänmaitoa. Kauramaito juodaan nokkamukista ja iltaisin tuttipullosta, vettä Hugo tykkää juoda itse lasista.

Hugo 1 vuotta 3 kuukautta...

...Omistaa 8 hammasta ja tällä hetkellä alhaalle on puhkeamassa kaksi uutta hammasta
...Käyttää 86-92 cm vaatteita
...Vaipat libero 6
...Harjoittelee pottailua
...Kova puhumaan, osaa myös paljon sanoja ja ymmärtää puhetta hyvin.
...Kävelee, juoksee, kiipeilee
...On omatoiminen ja haluaa tehdä kaikki itse
...Todella temperamenttinen ja määrätietoinen, iloinen, reipas, rohkea, huomaavainen ja auttavainen
...Haluaa osoittaa hellyyttä suukottelemalla, halailemalla ja hoitamalla
...Haluaa auttaa kotitöissä: siivoaa, imuroi ja tyhjentää astianpesukoneen kaverina
...Matkii paljon vanhempia: tekee kaikki samallalailla kuin mekin
...Kova pelleilemään: tekonauraa, irvistelee, murisee ja ärisee, pukee muiden kenkiä ja hattuja esittelee asujaan muille
...Tykkää saunoa, autoilla ja veneillä
...Lempparileluja ovat Brion klovni, autot (puiset), Legot sekä kirjat
...Nukkuu omassa huoneessaan 10-12h yöunet sekä noin 2h päiväunet. Toisinaan herää kerran yössä hetkeksi, mutta nukahtaa yleensä itsekseen.

Hugo 10kk

Kymppikuukauden postauksen tekeminen on jäänyt vähän venymään, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan! 1,5kk yksvee synttäreihin...Oivoi, mihin minun pieni vauva katosi :') Synttärisuunnittelut on jo aloitettu ja samalla juhlitaan sitten yhtä toistakin juttua, jos se vain onnistuu. Olenkin lupaillut kertoa siitä mystisestä jutusta täällä blogissa, mutta homma on vielä kesken niin vielä joudutte hiukan odottamaan. Joka tapauksessa, ihana suunnitella kaikkia juttuja, etenkin meidän ihanan pienen poikamme 1v syntymäpäiväjuhlia <3

Hugo 10kk

Kuluneen kuukauden aikana on taas opittu vaikka mitä. Liikkumisesta on tullut todella sujuvaa ja nopeaa! Hugo konttaa hirveällä vauhdilla, kiipeilee ja kävelee puuta vasten. Hän osaa nousta myös seinää vasten seisomaan. Pari viikkoa sitten opittiin tulemaan sohvalta itse alas ja se vasta hauskaa onkin! Hugosta on myös kiva keinua. Poika tekee siis sellaista keinumisliikettä istuessaan lattialla, syöttötuolissa tai vainuissa. Keinuminen on ihan huippu juttu... pitäisi kai ostaa keinuhevonen :)

Hugo oli hieman päälle 9kk, kun hän oppi vilkuttamaan ja nykyään vilkutetaan jo ihan oikeaan aikaankin, mm. kun isi lähtee töihin ja tulee töistä kotiin. Samaan syssyyn opittiin myös taputtamaan ja äitin kanssa heitetään harva se päivä ylävitosia. 

Hugo on kauhea papupata! Hän hölöttää omia juttujaan taukoamatta, hämmästelee, naureskelee, kiljuu ja murisee. Hugo on (jos vielä mahdollista) entistäkin iloisempi, räiskyvämpi ja kovaäänisempi. Onkohan poika tullut äitiinsä tässä puheliaisuudessa? Välillä tulee ihan tunnistettaviakin sanoja sieltä vauvakielen seasta: äiti, laala (sanoo, kun näkee Aadan), lei (hokee, kun on leikkimässä), kakka.

Hampaita on puhjennut taas lisää. Kuluneen kuukauden aikana on puhjennut kolme hammasta: toinen ylä ykkönen, ylös vasemmalle kakkoshammas ja alas kakkoshammas vasemmalle. Hampaita ei ole poika juurikaan itkenyt. 

Hampaiden lisääntyessä on Hugo alkanut syödä todella mielellään kaikkea karkeampaakin ruokaa. Sormiruokana menee talkmurut, hedelmät, vihannekset, marjat ja leipä. Sormin syötäisiin mielellään puurot ja soseetkin, mutta siihen hommaan ei ole äiti vielä lähtenyt mukaan ;)

Meillä oli tuossa pienoinen unikoulukin käynnissä, josta kerroinkin teille hiukan aikaisemmin. Unikoulu onnistui maitoaltistuksesta huolimatta hyvin ja nykyään poika osaa nukahtaa ihan itsenäisesti. Istun hänen pinnasänkynsä vieressä edelleen niin kauan, kun hän nukahtaa mutta on aivan mahtavaa kun ei tarvitse enää heilutella ja hytkytellä poikaa sylissä, jotta hän nukahtaisi. Nykyään Hugo aivan haluaa väsyneenä sänkyyn lepäämään ja näpertämään unipupua. Poika selvästi nauttii omasta rauhallisesta hetkestään ennen nukahtamista. Yöunet meillä kestävät 9-10h ja kerran Hugo herää yössä, mutta nukahtaa pian kun näkee että äiti kävi katsomassa. Päiväunia nukutaan aamusella 2h ja päivällä 0,5-1h. 

Maitoaltistuksesta vielä sen verran. Hugolla siis todettiin se maitoallergia, vaikka lääkäri aluksi meinasi että maito sai aikaan vain atooppisen ihottuman. Suolisto-oireiden tullessa hänkin sitten uskoi maitoallergian olevan, vaikka ensin meinasi että Hugo sairastui sattumalta ja sitä myöten sai ripulin. Me saimme reseptin erikoiskorvikkeeseen ja sen lisäksi Hugo juo kalsiumilla rikastettua kauramaitoa. Lisäksi Hugo syö kalsiumia sisältävää kaurajugurttia, joka on pojan herkkua kun siihen lisää mukaan vähän mustikoita. Vatsa on maitoaltistuksen jälkeen taas rauhoittunut ja poika on oma iloinen itsensä.

23.1.14, Käydessämme lastenlääkärin vastaanotolla, Hugo punnittiin ja mitattiin pituus

Vauvan ikä: 10kk (8kk)

Paino: 9850g (9360g)

Pituus: 75,5cm (73cm)

Päänympärys: - (45,3cm)

Hugo 10kk

...Tapailee jo muutamia sanoja oman juttelukielen oheessa

...Konttaa, seisoo ja kävelee tukea vasten, kiipeilee

...Vilkuttaa ja taputtaa

...Osaa nukahtaa itsekseen

...Omistaa 6 hammasta

...Käyttää pääasiassa vaatekokoa 80

...Vaippoina Lidl Toujours 5

Lopuksi vielä video Hugosta ja Aadasta leikkimässä

Unikoulua ja maitoaltistusta

Hugo on aina ollut aika huono nukkumaan. Hän nukkuu kyllä pitkään, mutta heräilee vähä väliä. Poika ei ole myöskään osannut nukahtaa itsekseen, joten iltaisin on nukuttamissessiot venähtäneet pitkiksi ja öisin jokaiseen pieneen heräämiseen on tarvittu uudelleen nukuttaja. Päiväunetkin ovat aina olleet tosi lyhyet ja Hugo on pitkin päivää ollut väsynyt ja hieroskellut silmiään.

Aloimme olla H:n kanssa jo niin väsyneitä, kohta 10 kk jatkuneesta pätkissä nukkumisesta, että päätimme alkaa tehdä asialle jotakin. Hugo on kyllä satunnaisesti nukkunut pitempiäkin öitä, mutta pääosin yöt ovat olleet hyvin rikkonaisia. 

Otimme unikoulumuodoksi tuoliunikoulun. Eli istumme siis Hugon pinnasängyn vieressä tuolilla ja odottelemme, että poika nukahtaa. Pieneen kätinään ei reagoida, mutta jos itku yltyy hysteeriseksi, sitten tassutellaan. Silloinkaan ei nosteta poikaa pois sängystä.

Unikoulu meillä lähti sujumaan yllättävän hyvin. Päätimme, että iltarutiinimme ovat; puuron syönti, hammaspesu, iltapesu, vaipanvaihto, iltamaito, jonka jälkeen poika lasketaan pinnasänkyyn ja peitellään. Sitten luetaan iltasatu. Hyvin poika on ensimmäisestä unikouluillasta saakka kuunnellut iltasatua.

Iltasadun jälkeen laitetaan loputkin valot pois ja toivotetaan hyvät yöt ja käydään vähän paijaamassa. Sitten vain istuskellaan pinnasängyn vieressä. Ekana iltana ei kitisty ollenkaan. Vähän aikaa poika källäili pinnasängyn laitaa vasten, kunnes meni massulleen ja nukahti. Odotin noin 5 min. ja vaihdoin vähän Hugon asentoa paremmaksi ja laitoin peiton paremmin. Hugo nukahti 20 minuutissa sadun jälkeen.

Seuraavana iltana sadun jälkeen vähän kätistiin, mutta ei kunnolla itketty. Nukahtamiseen meni 15 minuuttia. Siitä seuraavat illat ovat menneet samalla kaavalla, mutta nukahtaminen on tapahtunut 10 minuutissa. 

Yöt ovat unikoulun myötä rauhoittuneet. Kuulen Hugon ääntelevän pari kertaa yössä, mutta se on hyvin vaimeaa ja nukahtaa itsekseen pian. Päiväuniinkin unikoulu on auttanut positiivisesti. Hugo nukahtaa päikkäreille itsekseen, toiset kestää 2h ja toiset 1h. Olemme saaneet nauttia 8-10h yhtäjaksoisista yöunista, kunnes tuli päivä kun meidän piti mennä maitoaltistukseen...

23.1 Meille oli varattu aika maitoaltistukseen julkiselle puolelle. Menimme aamulla puoli yhdeksältä lääkärin vastaanotolle. Lääkäri vähän kyseli kaikenlaista ja tutki korvat, suun, keuhkot ja ihon. Siitä sitten siirryimme terveydenhoitajan huoneeseen, joka teki altistuksen.

Altistus tehtiin jugurtilla ja sitä syötiin pikku purkillinen (150ml). Jugurttia annettiin ensin ihan vähän ja puolen tunnin välein annosta nostettiin. Jugurtin syömiseen meni pari tuntia. Sen jälkeen olimme sairaalassa vielä tunnin, että oireet nähdään kunnolla.

Jo pienestä annoksesta Hugolla helahti posket ihottumalle. Tästä kuitenkin terveydenhoitaja sanoi, että normaali reaktio, ehkä voisi olla vain atooppinen ihottuma. Sitten hän löi meille käteen artikkelin, jossa joku professori kertoi kuinka allergioita ei ole edes olemassa vaan kaikki yliherkkyysreaktiot voi siedättämällä poistaa. Sitten terveydenhoitaja alkoi kertoilemaan, kuinka Hugonkin "muka maitoallergian" voi alkaa siedättämään pois, kun oireet eivät ole hengenvaaralliset. Tässä vaiheessa alkoi vähän jo ärsyttämään.

Terveydenhoitaja halusi tietää, millaisia oireita Hugolla on tullut maidosta ja kertoilin ihottuman, voimakkaan refluksin, ripulin, kovat vatsakivut ja todella itkuiset ja levottomat yöt. Hän vain tokaisi "mutta sehän kuulostaa hyvälle, ettei ole ollut hengenahdistusta." Siitä hän sitten päätti, että altistusta jatketaan vielä kotona mahdollisimman isolla annoksella, minkä poika vain kestää ja siinä tapauksessa vain lopetetaan jos henkeä alkaa ahdistamaan.

Altistuksen jälkeen Hugolla olikin kasvot ihottumalla, mutta se ei riittänyt edes lääkärille koska ihottumaa pitäisi olla koko vartalossa. Myös hän oli sitä mieltä, että altistetaan vain niin isolla määrällä, ettei se ala vaikuttaa hengitykseen. Menimme kotiin ja huomasimme illalla että pojalle oli tullut myös alaraajoihin ihottumaa. Ihottuma kuitenkin onneksi helpotti hyvällä rasvaamisella.

Aloimme altistamaan Hugoa kotona jugurtilla siten, että annoimme hänelle aamuisin kaksi teelusikallista jugurttia. Yöt alkoivat mennä levottomiksi. Enää ei nukahdettu noin vain sänkyyn, itkettiin kovasti ja oli ilmavaivoja. Nukkumispaikaksi kävi vain joten kuten isin ja äidin sänky ja siinäkin piti vähä väliä taputella pepulle. Refluksioireet palasivat myös takaisin pitkän tauon jälkeen ja Hugo veti itsensä aivan mutkalle. Ihottumaa ei enää tullut mutta suolisto alkoi reagoimaan voimakkaasti.

Maanantaina terveydenhoitaja soitti ja kyseli kuulumiset. Kerroin miten meillä on mennyt ja hän sanoi taas "hyvä, ettei henkeä ahdista, jatkakaa altistusta vielä viikon verran, soittelen sitten taas." Maanantai iltana Hugon ääni alkoi mennä todella käheäksi. Otin pojan viereeni nukkumaan ja seurailin häntä koko yön. Tiistaina ääni oli edelleen käheä, eikä Hugo oikein halunnut jutella. 

Ohjeeksi olimme saaneet, että jos maidosta tulee hengitystieinfektio, niin annosta ei nosteta vaan annetaan se määrä mitä on aikaisemminkin annettu. En antanut kuitenkaan tiistai-aamuna Hugolle kuin yhden lusikallisen jugurttia. 

Tiistaina aamulla Hugolla tuli ihan hirveä ripuli, jota oli valehtelematta niskatukassa saakka. Illalla poika oli itkuinen ja hän halusi olla paljon sylissä. Ääni alkoi palautua normaaliksi, mutta masu vaivasi kovasti ja annoin hänelle maitohappobakteereja. Vielä tiistai iltana Hugolla tuli samanlainen ripuli ja taas koko poika oli yltä päältä kakassa. Alkoi jo ärsyttämään koko altistaminen. Onneksi lämpimän kylvyn ja iltapuuron jälkeen Hugo rauhottui nukkumaan, mutta yö oli levoton.

Keskiviikkona en antanut taaskaan kuin yhden teelusikallisen jugurttia ja vatsa alkaa pikkuhiljaa tasaantumaan. Keskiviikkopäivä oli taas hiukan normaalia itkuisempi ja illalla oli vaikea päästä uneen, samoten yö oli levoton. Kuitenkaan ei ihan hirveitä oireita ollut. Onneksi koko tämän altistuksen ajan päivät ovat menneet suht' hyvin ja Hugo on ollut ihan iloinen (vaikkakin hiukan itkuisempi kuin normaalisti) ja leikkisä, etenkin nyt kun maitomäärää on pienennetty paljon!

Tänään torstaina annoin taas sen yhden teelusikallisen ja seurailen nyt tässä, mihin tilanne kehittyy. Saa nähdä mitä maanantaina terveydenhoitaja sanoo, kun kerron Hugon oireista. Mietityttää vain, kun lääkärikin puhui että he kirjoittavat erikoiskorvikkeeseen reseptin sitten, jos maito aiheuttaa hengityksen ahtautumista. Eihän se nyt noin voi mennä! Eihän me voida alkaa juottamaan Hugolle tavallista korviketta, kun hän on aivan ripulilla, vatsa kipeänä, refluksin kourissa, nukkuu huonosti ja itkeskelee. Annankin jugurttia enää ihan vähän vain tavan vuoksi ja jos reseptiä ei ensi viikolla ala tippumaan niin sitten mennään yksityiselle. Tai sitten vain ostan tuota erikoiskorviketta ilman sitä reseptiä, kun kyllähän nyt tyhmäkin näkee ettei poika maitoa kestä. Joka tapauksessa olen ajatellut, että annan päivittäin Hugolle jotakin maitotuotetta hyvin vähän, sen mitä hän kestää, että elimistö pikkuhiljaa siihen tottuisi.

Hohoi kaikki maitoallergisten lasten vanhemmat, minkälaisten oireiden perusteella te saitte reseptin erikoiskorvikkeeseen? Kuulostaako tämä meidän homma jotenkin oudolle teidän mielestänne vai meneekö se oikeasti näin?

7kk Neuvola

Meillä oli tänään 7kk neuvola tai sitten myöhäistetty 6kk neuvola. No, joka tapauksessa Hugo täyttää kahden päivän päästä 7kk. 

Tänään oli siis ensimmäinen käyntimme ihan uudessa neuvolassamme. Neuvolaan on meiltä noin 300 metriä, joten menimme sinne kävellen. Laitoimme Hugon vaunuun turvakaukalossa, sillä kävimme samalla koeajamassa pari autoa. Näihin Kunertin vaunuihin saa näppärästi kiinnitettyä turvakaukalon!

Minua hiukan jännitti, että minkälainen mahtaa olla tällainen isompi neuvola ja etenkin millainen uusi neuvolan tätimme onkaan. Ensivaikutelma neuvolasta oli kuitenkin hyvä! Neuvola on isohkolla terveysasemalla, mutta sijoitettu mukavasti hiukan erilleen kaikesta muusta. Neuvolan odotustilat olivat viihtyisät ja sieltä löytyi jopa mikro! 

Neuvolan täti osoittautui myöskin oikein mukavaksi keski-ikäiseksi naiseksi. Hän oli rauhallinen, toisin kuin meidän aikaisempi neuvolan tätimme ;) Hän kyseli paljon ja oli kiinnostunut. Hänelle oli helppo jutella ja sitä juttuahan minun suustani tunnetusti tulikin. 

Pieni väsynyt murunen lähdössä neuvolaan

Aluksi tosiaan neuvolan täti vain kyseli meiltä kaikenlaista. Hugon tietoja piti kirjailla koneelle, sillä meidän entisestä neuvolastamme eivät vielä paperit olleet tulleet uuteen neuvolaan. Neuvolan täti kommentoikin siinä tietoja kirjaillessa, että Hugo onkin kasvanut hienosti koko ajan ja painoa tullut mukavia määriä. Käytiin myös läpi synnytystä ja tuntui, etten oikein osaa kertoa siitä juuri mitään. Voiko muka näin nopeasti unohtua yksityiskohdat? :o

Kertoilin Hugon maito- sekä maissiallergiasta ja, että verikokeissa näytti ettei Hugolla olisi mitään allergioita. Kuitenkin kokonais immunoglobuliini E oli lievästi koholla, eli viittaisi johonkin allergiaan. Neuvolan täti sanoikin, että noin pienillä harvoin verikokeilla selvitetyt allergiatestit näyttävät todellista tilannetta. Neuvolan täti laittoikin tuumasta toimeen ja meni toiseen huoneeseen kysymään lääkäriltä meille aikaa. Saimme ajan ensi viikolle, jolloin käymme lääkärin kanssa läpi kotona kirjaamiani oireita kun Hugoa on silloin tällöin altistettu kotosalla lehmänmaitopohjaiselle korvikkeelle. Sen perusteella kuulemma lääkäri voi kirjoittaa meille reseptin Hugon erikoismaitoon ja saamme siitä KELA- korvauksen. Vähän kyllä epäilin tätä, kun joka paikassa lukee että virallinen altistus pitää olla tehtynä sekä Kemissä neuvolassa että sairaalalla sanoivat meille tulevasta maitoaltistuksesta ja kertoivat millainen prosessi se tulee olemaan. En vain alkanut väittämään neuvolan tätin kanssa asiasta, kun ajattelin että täällä on eri käytäntö.

Edit// Lukijani K. vahvisti epäilyni kommenttiboksin puolella: Lääkärit eivät saa kirjoittaa lausuntoa ilman virallista maitoaltistusta, joka aloitetaan lääkärin valvonnassa. Eli pelkästään vanhempien kirjaamien tietojen perusteella eivät saa kirjoittaa reseptiä erikoiskorvikkeeseen!

Sitten olikin Hugon tutkimisen vuoro. Hugo on mitattu ja punnittu viimeksi neljä viikkoa sitten, kun kävimme lastenlääkärillä allergian vuoksi. Ensin Hugo punnittiin ja poitsu painoi 8510g. Sitten pituuden vuoro ja sitä oli tällä hetkellä 71cm. Päänympärys oli 44,5cm. Hyvin oli poika taas kasvanut! 

Seuraavaksi neuvolan täti vähän pyöritteli Hugoa. Sanoikin, että on kovin terhakka poika! Hugo näytti ryömimistaidonnäytteen sekä miten hienosti hän tukee istuessaan eteen ja sivuille tarvittaessa. Neuvolan täti tarkisti myös Hugon suun, joka oli puhdas ja ikenet turvoksissa sekä tarkisti karsastuksen. Pojalla on silmät kuulemma niin suorassa, kun voi vain olla ;) Lopuksi neuvolan täti vielä kokeili kuinka hienosti Hugo seisoo ja kehuikin, että hyvin varaa painoaan jo ja askeltaa. Lisäksi tarkastettiin varalta korvat, ettei niissä vain ole tulehdusta flunssan jäljiltä. Korvat olivat terveet!

Lopuksi vielä hoidettiin minun kierukkajonoasiat kuntoon, jotta saisin sen härvelin joskus mahdollisesti. Kemissä olinkin kierukkajonossa, mutta ei sitä ehditty minulle siellä laittaa. Toivottavasti saisin sen pian! 

Lopuksi vielä neuvolakortista tietoja:

Vauvan ikä: 7kk (6kk)

Paino: 8510g (8175g)

Pituus: 71cm (68,2cm)

Päänympärys: 44,5cm (44cm)

"Ryömii, pyörii napansa ympäri. Varaa koko jalalle. Tukee vartaloon. Suorin käsivarsin. Maidolle ja maissille allerginen. Nutrilon Soija käytössä. Kasvu OK. Monipuolisesti syö jo kiinteitä. Jokeltaa, tuntee oman nimensä. Hyvin kehittynyt!"

Allergiaepäilystä

Hugolla on viime päivät olleet hiukan kiukkuisia, koska puhkeavat hampaat tuntuvat vaivaavan. Eka hammas on puhjennut ja se on oikea alakulmuri, siis kulmahammas! Tai no, valkoinen ja kova se on eli hampaaksi uskoisin ;) Sitä Hugo nyt ronklaa koko ajan ja voi, että kuinka pieni mies on onnellinen kun sitä viileällä hivellään. Päiväunet meillä ovat olleet ihan höpöhöpöjä hampaan takia. Hugo nukkuu onnellisena sylissä, mutta kun laskee sänkyyn niin poika räväyttää muka virkeänä silmät auki. Sitten, kun hänet laskee leikkimään, alkaa hirveä itku, silmien hierominen ja haukottelu. Yöt ovat myös melko katkonaisia olleet, mutta eiköhän tämä tästä.

 Sain juuri nukutettua Hugon päiväunille ja H:kin meni levähtämään, joten minulla on nyt hyvä aika istahtaa teekupposen kera tähän koneelle viettämään vähän omaa aikaani. Ajattelin kirjoitella teille vähän tuosta Hugon allergiaepäilystä ja avata tilannetta, missä mennään.

Hugo on ollut pikkuisesta nyytistä saakka melko itkuinen vauva. Yöunet ovat aina olleet katkonaisia sekä päiväunia ei ole juuri nukuttu. Masuvaivoja on ollut paljon sekä refluksia. Pari kuukautta sitten masuvaivat vain pahenivat sekä kakka muuttui aivan metsänvihreäksi ja haisi hiivalle. Päätimme vaihtaa Baby Semp- korvikkeen Tutteliin. Tuttelista helahti aivan heti posket punaiseksi ja atooppisen oloiseksi. Poskia selvästi kutitti ja ne vaivasivat kovasti Hugoa. Iho punoitti ja oli kuiva myös taipeista ja pepusta. Normaalisti Hugolla on aina ollut todella hyvä iho. Vähän aikaa kokeilimme, josko tämä olisi vain uuden valmisteen aiheuttamaa, mutta ei se sitä ollut. Oireet jatkuivat vain. Päätimme pian, että vaihdamme takaisin Baby Sempiin.

Ihon lehahteluja alkoi sitten tulla Baby Sempistäkin sekä nämä suolistoperäiset vaivat pysyivät myös. Neuvolan ohjeistuksesta kokeilimme herkkämasuisille sopivaa Nutrilon Omneota. Omneo aiheutti myös samoja vaivoja kuin edellisetkin korvikkeet. 

Seuraavaksi siirryimme käyttämään Nutrilon Soijaa, jota neuvolalääkäri suositteli ja poikamme muuttui aivan toiseksi ihmiseksi! Hugo oli iloinen, nauravainen ja nukkui todella hyvin. Päiväunia nukuttiin pinnasängyssä ilman heilutteluja ja keinutteluja useamman tunnin. Yöunet nukuttiin koko yö putkeen 7-9 tuntia. Kakka normalisoitui ja masuvaivat paranivat. Ajoittain iho kuitenkin vielä lehahteli ja ihmettelimme, mistä tämä voisi johtua. 

Nutrilon Soija- erityisravintovalmiste

Keittelin eräs ilta Hugolle maissipuuroa, koska hän rakastaa valtavasti maissia. Ensimmäisen lusikan jälkeen posket helahtivat aivan punaisiksi! Eli ehkäpä maissi aiheuttaa ihon lehahtelun ja maissi ja maito yhdessä saa ihoreaktion vain pahemmaksi. Ehkä Hugo on allerginen molemmille, maissille sekä maidolle, koska monet korvikkeet sisältävät maissia jossakin muodossa. Myös tämä Nutrilon soija sisältää maissia, mutta lääkäri sanoi että monelle maissiallergiselle tämä kuitenkin sopii. 

Maissiallergia on siinä mielessä hiukan hankala juttu, että maissia on melkeinpä joka paikassa jossakin muodossa. Maissille allergisia on niin vähän, että maissia on ollut helppo käyttää useassa tuotteessa. Monissa tuotteissa se on sakeuttajana, D-vitamiini lisätään maitoon maissin kautta, keinotekoinen C-vitamiini, eli askorbiinihappo valmistetaan maissista ja jopa sitruunahappo valmistetaan useimmiten maissista. Maissi esiintyy monesti siis lisäaineen muodossa. Suuri osa sokereista prosessoidaan maissista ja jopa jotkut hammastahnat ja ihovoiteet sisältävät massia!

Onneksi nämä molemmat ovat sellaisia allergioita, että useimmiten poistuvat kahteen ikävuoteen mennessä. Kuitenkin halusimme saada selvyyden asiasta ja mennä allergiatutkimuksiin. Haluamme tietää, että onko pojallamme varmasti nämä allergiat ja onko mahdollisesti vielä jotakin muita allergioita. Lisäksi haluan saada tarkat ohjeistukset, miten tämän allergia-asian kanssa toimitaan jatkossa. 

Viikko sitten meillä oli aika lastenlääkärille. Ensin Hugo punnittiin ja mitattiin pituus. Laitan nämä mitat Hugon 6kk postaukseen! Sitten lääkäri kyseli Hugon ruokavaliosta ja yleisesti terveydestä.  Lääkäri kehui Hugoa todella terhakkaaksi ja reippaaksi pikkumieheksi. 

Seuraavaksi lääkäri tarkasti Hugon ihon, joka on nyt ollut oikein hyvässä kunnossa kun emme ole antaneet hänelle ollenkaan maitopohjaista korviketta emmekä maissia. Lisäksi lääkäri kuunteli sydämen ja keuhkot, joissa oli puhtaat äänet. Korvat ja suu tarkastettiin myös ja kaikki olivat kunnossa.

Lääkäri epäili myös vahvasti maito -sekä maissiallergiaa tai sitten vain maissiallergiaa, mutta joidenkin äidinmaidonkorvikkeiden maissi sitten aiheuttaa oireita. Hän lähetti meidät verikokeeseen, jossa selvitetään allergiat: koira, kaura, maito, munankeltuainen, munanvalkuainen, ohra, ruis, vehnä ja maissi. Lisäksi otetaan täydellinen verenkuva, CRP, lasko ja kokonaisimmunoglobuliini E. Katselin kauhuissani listaa, johon nämä kaikki verikokeet oli merkitty ja mietin kuinkahan monta putkiloa pienestä mahdetaan verta ottaa.

Pian pääsimmekin verikokeeseen ja siellä meitä odotti kaksi hoitajaa. Toisen oli siis tarkoitus pistää ja toinen pitää Hugoa sylissään. Verikokeessa on tärkeää pitää hyvin vauva paikoillaan, ettei neula pääse liikkumaan. Tästä syystä hoitaja piti Hugoa sylissään ja minä vielä hänen jaloistaan kiinni. Tässä vaiheessa, kun hoitaja etsi suonta Hugon käsivarresta, pojalla vain nauratti.

Sitten käsituntumalla hoitaja löysi suonen ja alkoi ottaa verinäytettä. Heti Hugon ilme muuttui säikähtäneeksi ja alkoi valtavan kova itku. Poika ei rimpuillut ollenkaan, itki vain todella kovaa ja hätäisesti. Hugo katsoi minua todella surkeana ja apua pyytävänä. Minusta tuntui hirveän pahalta katsoa pientä, kun en pystynyt häntä mitenkää auttaa. Yritin vain jutella hänelle rauhoittavalla äänellä ja kannustavasti. 

Verikokeen ottaminen kesti melko pitkään, kun verta tuli niin hitaasti. Hugo vain itki ja roikotti päätään. Hän oli aivan hikinen ja väsynyt. Minulla itketti myöskin, enkä pystynyt katsomaan koko hommaa. Pidin vain Hugoa jaloista kiinni ja yritin lohduttaa häntä. Sitten verikoe oli saatu otettua ja hoitaja nyppäsi neulan pois. Hän ei huomannut ottaa kiristysremmiä irti Hugon käsivarresta ja siinä lennähti verta aikamoisella kaarella hoitajan päälle. Minulla meinasi tässä vaiheessa päästä niin ruma sana, kun ihan selvästi hoitaja sekoili tekemississään. Yrittää siinä sitten itse olla rauhallinen, kun henkilökunta on itsekin ihan hermona. 

Otin Hugon pian syliini ja pidin hänestä tiukasti kiinni ja puhelin rauhoittavasti. Hugo rutisti minua kaulasta voimakkaasti ja nyyhkytti. Pian hän kuitenkin läväytti isille leveän hymyn ja ikävä tapahtuma oli unohtunut.

Näyteputkiloita otettiin kuusi kappaletta, joista kaksi epäonnistui koska veri oli ehtinyt hyytyä niissä. Vielä jouduttiin siis ottamaan kaksi putkiloa uudestaan, toisesta käsivarresta. Tuntui hirveän pahalle antaa Hugo takaisin hoitajan syliin, vaikka tiesin että tämä on nopeasti otettu ja se on VAIN verikoe. Se vain tuntui niin valtavan pahalle katsoa omaa pientä, kun sillä on hätä. Onneksi verikoe saatiin todella nopeasti otettua, kun toisesta kädestä alkoikin tulla verta hyvin ja Hugokaan ei itkenyt enää kuin vähän. Otin taas Hugon syliini pian ja lohdutin poikaa. Hugo vain pienesti nyyhkytteli ja rauhottui hyvin pian. 

Verikokeen jälkeen menimme autoon ja annoin Hugolle ison annoksen maitoa. Kahdeksan putelia, kun piti ottaa verta vauvalta, on tärkeää juottaa hänelle nestettä heti kokeen jälkeen. Hugo vielä pikkuisen itkeskeli, mutta nukahti hyvin pian tuttipullo suussaan. Kotimatka meni mukavasti Hugon nukkuessa ja piipahdimme myös Kärkkäisellä ostamassa Hugolle lelu, josko se piristäisi pienen miehen mieltä kunhan herää.

Hugo heräsi kotosalla tyytyväisenä ja söi ison annoksen ruokaa. Annoimme uuden lelun hänelle ja poika oli silmin nähden onnellinen uudesta härpäkkeestä. Hän jutteli sille, paukutti sitä lattiaan ja tutkiskeli. Paha mieli oli unohtunut. Iltaunilla Hugo heräsi pariin otteeseen hätäisesti itkemään, eli ehkä ikävä tapahtuma oli tullut mieleen. Yö oli kuitenkin rauhallinen ja Hugo nukkui hyvin. Itseäni vielä nukkumaan mennessä vaivasi tapahtuma. En tiedä miksi otin sen niin raskaasti, mutta jotenkin tuntui vain niin valtavan pahalle katsoa lohduttomasti itkevää rakasta vauvaa. Yhtä pahaa tunnetta en ole koskaan aikaisemmin tuntenut. Se oli VAIN verikoe, mutta jostain syystä se tuntui aivan hirveälle. No, onneksi se on nyt ohi!

Onnellisena uudesta lelusta

Nyt siis odotellaan verikokeiden tuloksia. Ne kuulemma tulevat parin viikon sisään näytteenotosta. Aivan 100% varmoja nämä allergiatestit eivät ole vielä kehittyvillä vauvoilla, mutta jos näissä ei ole mitään niin sitten mennään maitoaltistukseen. Eli altistamalla katsotaan tuleeko oireita. Altistus lopetetaan heti, kun oireet ilmenevät. Sama voidaan tehdä maissille ja ihan mille tahansa ruoka-aineelle, jonka epäillään aiheuttavan allergiaa. 

Hugo on siis voinut nyt oikein hyvin, kun ruokavaliosta on jätetty pois tavallinen maitopohjainen korvike sekä maissi. Hugo juo siis Nutrilon Soija- maitoa sekä syö ainoastaan kotitekoisia soseita ja kaurapuuroa. Meillä myös syödään oikein hyvällä 

ruokahalulla broileria! 

Kotitekoiset soseet ovat maukkaita ja ravintorikkaita

Toivottavasti tämä allergia-asia selkiytyy ja mekin saamme mielenrauhan. Asia on stressannut kovasti, kun emme ole varmuudella tienneet mikä poikaamme allergisoi ja voiko jokin muukin vielä aiheuttaa allergiaa. Minua on stressannut valtavasti se, että annanhan pojallemme sopivaa ruokaa sekä etten vain aiheuta pienelle tietämättäni huonoa oloa. Ahdistavaa ja stressaavaa aikaa oli, kun emme varmaksi tienneet mikä voisi aiheuttaa vauvallemme kurjan olon ja ihottuman. Koko ajan vain mietimme "no voisiko se olla tuo?" "Ei se ole se, ehkä se on tämä?" Varsinkin, kun osa oireista tuli viiveellä. Onneksi nyt on mennyt oikein hyvin ja Hugo on silminnähden onnellinen ja hyvin kehittyvät pikkuinen poika! <3

Onko teidän lapsenne allerginen jollekin? 

5kk neuvola

Muuttoruljanssi ollaan saatu jokseenkin päätökseen, mikä siis tarkoittaa että me sekä irtaimisto ollaan siirrytty Ouluun ja Kemissä on kaikki asiat muuton osalta saatu hoidettua. Edelleen on kodin sisustaminen todella pahasti kesken kroonisen väsymyksen vuoksi, mutta jospa se tässä ajallaan muotoutuisi kodiksi. Tämän kaiken kiireen vuoksi en ole millään ehtinyt blogin pariin, joten nyt vasta kirjoitellaan Hugon 5kk neuvolapostausta!

Kävimme 8.9 Hugon kanssa viimeisen kerran Kemin neuvolassa. Olipa muuten haikea mieli, kun tiedettiin että tämä on viimeinen kerta kun näemme ihanaa neuvolan tätiämme sekä kodikasta neuvolaa. Käynti aloitettiin perinteisesti jutustelemalla kuulumiset läpi. Kerroin, että epäilemme Hugolla olevan maito -tai maissiallergia tai sitten molemmat. Maissista ainakin selvästi tulee aivan punaiset posket, yöt menevät katkonaisiksi ja itkuisiksi, vatsa kovaksi ja kakka haisee käyneelle. Hoitaja pyysi neuvolalääkäriä laittamaan lähetettä lastenlääkärille. 

Käytiin myös läpi Hugon päivärytmiä ja kehitystä ja meinasi neuvolan täti, että kaikki on ihan mallillaan. Sitten alettiinkin tutkimaan pikku-ukkelia. Hugo vähän säikähti, kun neuvolan täti nappasi hänet syliin. Pieni hätänen itku pääsi, mutta pian poika taas naureskeli tyytyväisenä. Kehitys on kuulemma ihan ikäisensä tasolla, mutta kuulemma on paljon terhakkaampi kuin monet ikätoverinsa. Meinasi, että tämä poika lähtee aikaisin kävellä töpöttelemään eteen päin. Siihen on ollutkin kyllä vahvoja merkkejä. 

Sitten vielä otettiin paino, joka oli 7660g. Pituutta löytyi isännältä 67cm ja päänympärys 43cm. Kirjoittelen postauksen loppuun, paljonko on mittoja tullut lisää edelliskerrasta. Lopuksi vielä annettiin Hugolle tehosterokotteet yhdistelmärokotteesta sekä pneumokokista. Vähän meinasivat rokotteiden antamiset harmittaa, mutta pian poika unohti ikävän asian.

Lopuksi vielä pitkän kaavan kautta jaariteltiin neuvolan tädin kanssa ja hyvästelimme. Näytti olevan haikeutta ilmassa myös hänelläkin. Olisihan se ollut mahtavaa pitää hänet vielä pitkään neuvolan tätinämme, mutta minkäs teet. Eiköhän me saada uusi mukava neuvolan täti taas :)

Olemme käyneet nyt lastenlääkärilläkin, joten kirjoittelen siitä käynnistä pika puolin tänne teille. Muutenkin voisin kirjoitella teille vähän tuosta Hugon allergiaepäilystä enemmän sekä muutenkin kuulumisiamme. Koitan nyt saada nämä asiat järjestykseen, että ehdin postailla taas enemmän blogiin. Kova halu on ollut tänne höpöttelemään, mutta päivät kun täyttyvät niin tiiviisti näistä arkiaskareista. Voin kyllä sanoa, että muuttaminen ei ole mitenkään helppoa vilkkaan lapsen (ja koiran) kanssa.

Lopuksi vielä neuvolakortista tietoja:

Vauvan ikä: 5kk (4,5kk)

Paino: 7660g (7340g)

Pituus: 67cm (64,5cm)

Päänympärys: 43cm (42,2cm)

"Ihana poika. Hyvin kasvaa ja kehittyy. Kaikki kunnossa muutoin, mutta allergiaepäilyä -> Lääkärille"