Ensimmäinen isänpäivä

Hugo on ollut koko päivän todella itkuinen ja kiukkuinen, ikenet ovat taas vähän turvonneet joten en aikaisemmin ole ehtinyt koneelle kirjoittelemaan eilisestä isänpäivästä vaikka tarkoitus olikin. Isänpäivää olen odottanut melkeinpä siitä lähtien, kun Hugo syntyi. Suunnittelin, mitä ostan H:lle lahjaksi ja minkälaisen kortin tekisin. Minulle on tärkeää, että saan huomioida toista ja että hänen päivästään tulisi mukava. Mitään erikoista en kuitenkaan kehitellyt, ihan kotosalla vain olimme. 

Minun ja Hugon aamu alkoi 06.30, H jäi sänkyyn nukkumaan. Hugolla oli valtava nälkä ja poika söi ison annoksen kaurapuuroa ja joi maitoa. Vaipanvaihdon yhteydessä Hugolle puettiin päälle kauluspaitabody ja siistimmät housut. Sitten poika menikin innolla leikkimään itsekseen lattialle. 

Hugon leikkiessä minä aloin tekemään aamiaista. Aamiainen oli perinteinen kaurapuuro mustikoilla, mutta jotain pientä spesiaaliakin piti kehittää. H rakastaa kotitekoista leipää, joten tein nopean peltileivän. 

Isänpäivän aamu

Sitten hain H:n lahjat ja kortin piilosta ja menimme Hugon ja Aadan kanssa herättämään iskä. Lauloin tietysti hänelle, niin kuin isänpäivänä kuuluukin. Hugo osallistui lauluun omalla mölinällään ;) Sitten siinä vähän kiehnättiin Hugon kanssa ja suukoteltiin koko perhe. 

H katsoi pitkään saamaansa korttiaan. Tein siitä metsästysaiheisen pienellä huumorilla höystettynä, joten se oli varmastikin yksilöity kortti juuri meidän iskälle. Hän oli selvästikin liikuttunut saamastaan huomiosta. Hän oli hymy korvissa koko ajan, kun lueskeli korttia ja avasi pakettejaan. Hugo avusti innolla isiä pakettien avaamisessa. Poikaa kiinnosti etenkin lahjanauha. 

Kortti metsästäjälle

Lahjaksi haulikon patruunan näköinen termospullo, sekä uniikki metsästys-kalatus- aiheinen kuksa 

Aamiaista en vienyt sänkyyn, vaan se syötiin perinteisesti ruokapöydässä, mikä oli helpompi vaihtoehto jotta saisimme syödä koko perhe yhdessä. Aamupalan jälkeen Hugo menikin reilun tunnin päiväunille. Me menimme sitten H:n kanssa saunaan ja olikin mukavaa saunoa rauhassa kahdestaan. 

Melko pian saunomisen jälkeen Hugo heräsi ja söi välipalaa. Isimiestä alkoi väsyttää ja hän meni päiväunille. Hugokin alkoi taas hieroskelemaan silmiään ja hänkin nukahti jo toisille päiväunille. Minäkin kömmin H:n viereen peiton alle tunniksi. 

Klo. 13.00 isäni tuli kylään. H olikin ehtinyt jo täpinöissään odotella, milloin pääsemme maistamaan kakkua mutta päätimme ottaa kakkua vasta sitten, kun isänikin tulee kylään. Kakkua väänsinkin edellisenä iltana 2,5 tuntia. En ole koskaan ollut erityisen hyvä täytekakun koristelussa, mutta tähän kakkuun yritin panostaa. Tein kahdeksan munan kakun, jottei ihan heti lopu kun H on melkoinen herkkusuu ;) Kakkuun tuli täytteeksi hillaa, banaania ja vadelmaa. Päällysosan värjäsin sinisellä kakkuspraylla. Kakusta tuli oikein hyvää ja jopa koristelukin sai kehuja :)

Isänpäiväkakku

Isällenikin tein kortin. Hän on vannoutunut hirvimies, joten hänelle tuli sitten siihen teemaan sopiva kortti. Isänikin oli ilmeisen tyytyväinen korttiinsa, hän kun tykkää etenkin omatekoisista korteista. 

Kortti hirvimiehelle

Isäni laittoi minulle samalla kukkalaudan paikoilleen, seinähyllyn keittiöön sekä asemakellon paikalleen, kun hänellä oli porakone mukanaan Taas saatiin vähän ehostettua kotiamme :) Kohta puolin tämä alkaakin olla valmis ja pääsen tekemään tästä huushollista postausta tänne blogiin.

Isäni lähti joskus viiden aikoihin ja me aloimme H:n kanssa tekemään ruuaksi tortilloja. Hugo meni taas päiväunille, kun oli niin kauhean väsynyt kaikesta leikityksestä. Juuri, kun oli haukkaamassa tortillastani palasen, alkoi Hugo itkemään. Sain hänet nukutettua vielä tunniksi, joten saimme syödä rauhassa. 

Loppuilta katseltiin leffoja yhdessä koko perheen voimin. Hugo kylläkin lähinnä vain leikki ja pelleili meidän kanssamme, mutta oli oikein mukava ilta meillä koko perheenä. Hugo meni nukkumaan yhdeksän aikoihin illalla ja me jatkoimme H:n kanssa iltaa keskenämme. 

Hugoa nukuttaessa minulle tuli niin onnellinen olo. On suuri onni, kun on oma ihana pieni perhe. Olen niin onnellinen, että juuri H on Hugon isi. Hän on niin rakastava ja omistautuva isä. Hän hoitaa Hugoa paljon, herää hänen kanssaan aamuisin jos minä olen väsynyt. Isi lohduttaa, kun on paha mieli, antaa turvaa ja hellyyttä. Hän leikkii, pelleilee ja hauskuuttaa. Iskän kanssa leikit ovat paljon hauskemmat ja vauhdikkaammat, kuin äidin. Ne ovat niitä poikien leikkejä. Isi tekee syömisestäkin niin kivaa! Hugolla on maailman paras isi! 

Isänpäivä oli kuulemma oikein mukava ja onnistunut, juuri tällaista tavallista arkea pienellä höystöllä oli H toivonut. Lahjat olivat kuulemma mieleiset ja kortti hänen mielestään todella hieno. Kaikista parasta tuntui kuitenkin meidän herkkusuun mielestä olevan isänpäiväkakku! Yksi pieni asia jäi kuitenkin tekemättä. Olisi ollut kiva käydä koko perheen voimin kävelyllä, mutta ilma oli niin sateinen ja loskainen niin emme lähteneet. Muuten kyllä oli minunkin mielestäni mukava päivä ja olen tyytyväinen itseeni, että sain järjestettyä H:lle mieleisen ensimmäisen isänpäivän!

Illan tunnelmia

New Yorkin mustikka-juustokakku

Päätin leikkiä taas hyvää kotirouvaa ja tein tuossa muutama päivä sitten H:lle yllätykseksi aivan herkullisen hyvää juustokakkua. Juustokakuissa olen aika ummikko vielä, sillä ennen tätä juustokakkua olen tehnyt vain yhden suklaajuustokakun. Tämä juustokakku on yhtä aikaa makea ja raikas!

New Yorkin mustikka-juustokakku

1 kakku

Keksipohja

300 g Digestive keksejä

150 g margariinia

Täyte

600 g Philadelphia-tuorejuustoa

2 ½ dl maitorahkaa

1 dl sokeria

1 dl maissitärkkelystä (Maizenaa)

2 tl vaniljasokeria

3 kananmunaa

1 dl kuohukermaa

200 g valkosuklaata

1 ½ dl tuoreita (tai pakastettuja) mustikoita

Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Tee pohja. Leikkaa irtopohjavuoan (halkaisija n. 25 cm) pohjalle leivinpaperi. Murskaa Digestive keksit hienoksi muruksi. Sulata voi ja sekoita keksimurujen sekaan. Levitä seos vuoan pohjalle ja painele lusikalla tasaiseksi. Paista pohjaa uunin keskiosassa 175 asteessa 10 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä.

Tee täyte. Vatkaa tuorejuusto ja rahka kuohkeaksi seokseksi. Sekoita joukkoon sokerit ja maissitärkkelys. Lisää juustoseokseen munat yksitellen hyvin vatkaten ja lopuksi kuohukerma vähän kerrallaan samalla vatkaten.

Sulata valkosuklaa lämpimässä vesihauteessa ja kaada sula suklaa täyteseokseen samalla sekoittaen.

Kaada täyte pohjan päälle vuokaan. Ripottele pinnalle mustikoita. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 30 minuuttia.

Suojaa kakku foliolla, kun se on saanut kullanruskean värin, ettei se tummu liikaa.

Sammuta uuni ja jatka paistamista vielä uunin jälkilämmössä 30 minuuttia.

Ota uunista ja anna jäähtyä kokonaan vuoassa. Laita juustokakku jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai yön yli ennen kuin irrotat sen veitsen avulla vuoasta.

Minun kakusta tuli ehkä hiukan liian tumma, joten kannattaa tarkkailla vähä väliä mihin tilanne muuttuu. Juustokakku tummuu nimittäin todella nopeasti! Kakku oli muutoin kyllä helppo tehdä, väsäsin sen hirveällä vauhdilla Hugon roikkuessa lahkeessani ja lahjoin poikaa samalla leivällä. Ja kannattaa tosiaan malttaa antaa kakun olla jonkun aikaa jääkaapissa, maku vain paranee!

Kakku sopi hyvin minunlaiselle, joka ei liian makeasta välitä ja H:lle joka on kunnon sokerihiiri. Täytyykin tehdä tätä taas Jouluksi, niin pääsee äitinikin tätä maistamaan :)

Hugo 7kk

Nyt kyllä tuntuu siltä, että näitä kuukausipostauksia saa olla koko ajan tekemässä. Aika menee aivan liian nopeasti, Hugo täytti jo seitsemän kuukautta! Seitsemän kuukautta sitten me kylvetimme Hugoa näihin aikoihin ensimmäisen kerran. Voiko siitä oikeasti olla jo niin kauan? Viime päivinä olen katsellut paljonkin Hugon kuvia, kun hän oli aivan pikkuinen. Kuvia ja videoita sairaalasta ja ensimmäisiltä päiviltä kotoa. Tulee jotenkin niin haikea mieli, vastahan Hugo oli niin pikkuinen. Nyt se on jo noin "iso". Neuvolassakin neuvolan täti sanoi, että "Noniin punnitaanpas se vauva, tai no eihän se enää niin vauva ole, poikahan se on". On Hugo vielä pitkään minun vauva ja saa olla niin vauva kuin haluaa, niin pitkään kuin haluaa... Meillä ei ole mihinkään kiire!

Hugo 7 kuukautta!

Kulunut kuukausi oli taas melkoista haipakkaa kehityksessä. Hugo on oppinut taas vaikka ja mitä! Viime kuussa oli myös melko paljon itkuisia päiviä. Oli flunssaa ja ikenet turvoksissa. Flunssa selätettiin viikossa ja nyt on ikenienkin kanssa paljon rauhallisempaa. Ikenet eivät ole tällä hetkellä niin turvoksissa ja kuolaaminen on vähentynyt, kuitenkaan hammasta ei näy. 

Hugo oppi ryömimään ollessaan päivälleen 6,5 kuukautta. Yhtäkkiä aamusella hän vain huomasi, että eteen päin tässä nyt mennään. Siitä muutama päivä, niin eteen päin paineltiin jo aivan hurjaa vauhtia. Kaikki kielletty on hauskaa, kuten verhojen repiminen, Aadan vesikupilla lirkkiminen, johtojen tutkiminen jne. 

Liikkuminen on nyt taas hiukan muuttunut. Hugo haluaa koko ajan olla konttausasennossa ja siinä hän ketkuttaa itseään ees taas. Vielä ei jalka kunnolla nouse eikä kädet mene eteen päin, mutta muutaman kerran hän on jo onnistunut pikkuisen konttaamaan. 

Tukea vasten myös noustaan usein, kun istutaan iskän tai äiskän sylissä. Yksi päivä istuskelin Hugo sylissäni meidän arkkupöydän vieressä. Hugo nappasi käsillä pöydästä kiinni ja ponkaisi pystyyn. Piti äkkiä napata isännästä kiinni, ettei hän lyö leukaa pöytään. Nyt ollaankin sitten harva se päivä ketkuttu arkkupöydän kulmilla.

Hugo on oppinut tanssimaan. Iskä laittaa tietokoneelta menevää musiikkia soimaan ja Hugo hyssyttelee äiskän sylissä ja hihkuu innosta. Hugo tykkää myös kovasti, kun hänelle laulaa ja hän katsookin tarkasti laulajaa silmiin. Selvästi poika rauhoittuu, kun hänelle laulelee. 

Hugo on oppinut myös istumaan paremmin. Edelleen istutaan vain vanhempien valvonnassa, mutta hyvin poika jo tukee sivuille ja eteen. Taakse päin muksahdettais, jos kukaan ei olisi ottamassa kiinni. Hugo onkin innostunut pimputtelemaan leikkimaton pianolla, kun sen saa sellaiseen asentoon että istualteen voi soitella. 

Pianolla on kivaa soittaa!

Puheessakin on tapahtunut kehitystä. Tai suun motoriikaksi kai sitä sanotaan, kun eihän poika tavallaan vielä puhu, vaan jokeltelee, ääntelee ja matkii. Hugo on ääntänyt jo hyvän aikaa "vauvauvauvauvau", "mammammammammaa", "tättättättää". Nyt mukaan on sitten tullut äänteet "äiji", "äitti", "ihi", "Aada" ja "mummu". Eräs aamu heräilin, kun Hugon pinnasängystä kuului "äijiiii, huhuuu". Neuvolan täti meinasikin, että poika selvästi matkii meitä ja kuulema suun motoriikka kehittyy aikaisemmin lapsilla, joilla soseet on aloitettu aikaisemmin. 

Hugo on oppinut myös tunnistamaan oman nimensä. Hugon oppiessa ryömimään, on tullut luonnollisestikin huhuiltua hänen nimeään. Hugo muuten osaa jo tehdä pikku piruutta. Hän katsoo aina taakse päin meitä, kun on menossa vaikkapa Aadan vesikupille lirkkimään. Sitten poika vain nauraa hihkaisee, kun huhuillaan hänen peräänsä. 

Hugo on nukkunut nyt kolmisen viikkoa omassa huoneessaan ja unet ovat selvästikin parantuneet. Hugo nukkuu paljon rauhallisemmin ja sikeämmin. Hän ei nykyisin enää herää niin usein itkien, vaan yleensä hän jokeltelee sängyssään tyytyväisesti. Omassa huoneessa myös nukutaan tyytyväisenä päiväunia. Välillä tietysti nukutaan isin ja äitin keskellä päiväunia ja jos Hugo herää yöllä, niin usein olen jättänyt hänet meidän väliin nukkumaan.

Hugo 7kk

...Käyttää vaatekokoa 74/80

...Vaippoina Lidl Toujours koko 4

...Ryömii ja harjoittelee konttaamista

...Istuu jo melko hyvin

...Nousee tukea vasten, kun istuu jonkun sylissä

...Tykkää kaikesta josta lähtee paljon ääntä

...Ääntelee paljon; vauvauvau, mammammaa, äiji, äitti, ihi, mummu...

...Juo hyvin itse tuttipullosta

...Nukkuu omassa huoneessaan 6-8h yhtäjaksoisesti

...Tanssii musiikin tahtiin

...Tunnistaa nimensä

Lopuksi vielä videota Hugon touhuista ja taidonnäytettä konttausharjoittelusta: