Hugo 10kk

Kymppikuukauden postauksen tekeminen on jäänyt vähän venymään, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan! 1,5kk yksvee synttäreihin...Oivoi, mihin minun pieni vauva katosi :') Synttärisuunnittelut on jo aloitettu ja samalla juhlitaan sitten yhtä toistakin juttua, jos se vain onnistuu. Olenkin lupaillut kertoa siitä mystisestä jutusta täällä blogissa, mutta homma on vielä kesken niin vielä joudutte hiukan odottamaan. Joka tapauksessa, ihana suunnitella kaikkia juttuja, etenkin meidän ihanan pienen poikamme 1v syntymäpäiväjuhlia <3

Hugo 10kk

Kuluneen kuukauden aikana on taas opittu vaikka mitä. Liikkumisesta on tullut todella sujuvaa ja nopeaa! Hugo konttaa hirveällä vauhdilla, kiipeilee ja kävelee puuta vasten. Hän osaa nousta myös seinää vasten seisomaan. Pari viikkoa sitten opittiin tulemaan sohvalta itse alas ja se vasta hauskaa onkin! Hugosta on myös kiva keinua. Poika tekee siis sellaista keinumisliikettä istuessaan lattialla, syöttötuolissa tai vainuissa. Keinuminen on ihan huippu juttu... pitäisi kai ostaa keinuhevonen :)

Hugo oli hieman päälle 9kk, kun hän oppi vilkuttamaan ja nykyään vilkutetaan jo ihan oikeaan aikaankin, mm. kun isi lähtee töihin ja tulee töistä kotiin. Samaan syssyyn opittiin myös taputtamaan ja äitin kanssa heitetään harva se päivä ylävitosia. 

Hugo on kauhea papupata! Hän hölöttää omia juttujaan taukoamatta, hämmästelee, naureskelee, kiljuu ja murisee. Hugo on (jos vielä mahdollista) entistäkin iloisempi, räiskyvämpi ja kovaäänisempi. Onkohan poika tullut äitiinsä tässä puheliaisuudessa? Välillä tulee ihan tunnistettaviakin sanoja sieltä vauvakielen seasta: äiti, laala (sanoo, kun näkee Aadan), lei (hokee, kun on leikkimässä), kakka.

Hampaita on puhjennut taas lisää. Kuluneen kuukauden aikana on puhjennut kolme hammasta: toinen ylä ykkönen, ylös vasemmalle kakkoshammas ja alas kakkoshammas vasemmalle. Hampaita ei ole poika juurikaan itkenyt. 

Hampaiden lisääntyessä on Hugo alkanut syödä todella mielellään kaikkea karkeampaakin ruokaa. Sormiruokana menee talkmurut, hedelmät, vihannekset, marjat ja leipä. Sormin syötäisiin mielellään puurot ja soseetkin, mutta siihen hommaan ei ole äiti vielä lähtenyt mukaan ;)

Meillä oli tuossa pienoinen unikoulukin käynnissä, josta kerroinkin teille hiukan aikaisemmin. Unikoulu onnistui maitoaltistuksesta huolimatta hyvin ja nykyään poika osaa nukahtaa ihan itsenäisesti. Istun hänen pinnasänkynsä vieressä edelleen niin kauan, kun hän nukahtaa mutta on aivan mahtavaa kun ei tarvitse enää heilutella ja hytkytellä poikaa sylissä, jotta hän nukahtaisi. Nykyään Hugo aivan haluaa väsyneenä sänkyyn lepäämään ja näpertämään unipupua. Poika selvästi nauttii omasta rauhallisesta hetkestään ennen nukahtamista. Yöunet meillä kestävät 9-10h ja kerran Hugo herää yössä, mutta nukahtaa pian kun näkee että äiti kävi katsomassa. Päiväunia nukutaan aamusella 2h ja päivällä 0,5-1h. 

Maitoaltistuksesta vielä sen verran. Hugolla siis todettiin se maitoallergia, vaikka lääkäri aluksi meinasi että maito sai aikaan vain atooppisen ihottuman. Suolisto-oireiden tullessa hänkin sitten uskoi maitoallergian olevan, vaikka ensin meinasi että Hugo sairastui sattumalta ja sitä myöten sai ripulin. Me saimme reseptin erikoiskorvikkeeseen ja sen lisäksi Hugo juo kalsiumilla rikastettua kauramaitoa. Lisäksi Hugo syö kalsiumia sisältävää kaurajugurttia, joka on pojan herkkua kun siihen lisää mukaan vähän mustikoita. Vatsa on maitoaltistuksen jälkeen taas rauhoittunut ja poika on oma iloinen itsensä.

23.1.14, Käydessämme lastenlääkärin vastaanotolla, Hugo punnittiin ja mitattiin pituus

Vauvan ikä: 10kk (8kk)

Paino: 9850g (9360g)

Pituus: 75,5cm (73cm)

Päänympärys: - (45,3cm)

Hugo 10kk

...Tapailee jo muutamia sanoja oman juttelukielen oheessa

...Konttaa, seisoo ja kävelee tukea vasten, kiipeilee

...Vilkuttaa ja taputtaa

...Osaa nukahtaa itsekseen

...Omistaa 6 hammasta

...Käyttää pääasiassa vaatekokoa 80

...Vaippoina Lidl Toujours 5

Lopuksi vielä video Hugosta ja Aadasta leikkimässä

Unikoulua ja maitoaltistusta

Hugo on aina ollut aika huono nukkumaan. Hän nukkuu kyllä pitkään, mutta heräilee vähä väliä. Poika ei ole myöskään osannut nukahtaa itsekseen, joten iltaisin on nukuttamissessiot venähtäneet pitkiksi ja öisin jokaiseen pieneen heräämiseen on tarvittu uudelleen nukuttaja. Päiväunetkin ovat aina olleet tosi lyhyet ja Hugo on pitkin päivää ollut väsynyt ja hieroskellut silmiään.

Aloimme olla H:n kanssa jo niin väsyneitä, kohta 10 kk jatkuneesta pätkissä nukkumisesta, että päätimme alkaa tehdä asialle jotakin. Hugo on kyllä satunnaisesti nukkunut pitempiäkin öitä, mutta pääosin yöt ovat olleet hyvin rikkonaisia. 

Otimme unikoulumuodoksi tuoliunikoulun. Eli istumme siis Hugon pinnasängyn vieressä tuolilla ja odottelemme, että poika nukahtaa. Pieneen kätinään ei reagoida, mutta jos itku yltyy hysteeriseksi, sitten tassutellaan. Silloinkaan ei nosteta poikaa pois sängystä.

Unikoulu meillä lähti sujumaan yllättävän hyvin. Päätimme, että iltarutiinimme ovat; puuron syönti, hammaspesu, iltapesu, vaipanvaihto, iltamaito, jonka jälkeen poika lasketaan pinnasänkyyn ja peitellään. Sitten luetaan iltasatu. Hyvin poika on ensimmäisestä unikouluillasta saakka kuunnellut iltasatua.

Iltasadun jälkeen laitetaan loputkin valot pois ja toivotetaan hyvät yöt ja käydään vähän paijaamassa. Sitten vain istuskellaan pinnasängyn vieressä. Ekana iltana ei kitisty ollenkaan. Vähän aikaa poika källäili pinnasängyn laitaa vasten, kunnes meni massulleen ja nukahti. Odotin noin 5 min. ja vaihdoin vähän Hugon asentoa paremmaksi ja laitoin peiton paremmin. Hugo nukahti 20 minuutissa sadun jälkeen.

Seuraavana iltana sadun jälkeen vähän kätistiin, mutta ei kunnolla itketty. Nukahtamiseen meni 15 minuuttia. Siitä seuraavat illat ovat menneet samalla kaavalla, mutta nukahtaminen on tapahtunut 10 minuutissa. 

Yöt ovat unikoulun myötä rauhoittuneet. Kuulen Hugon ääntelevän pari kertaa yössä, mutta se on hyvin vaimeaa ja nukahtaa itsekseen pian. Päiväuniinkin unikoulu on auttanut positiivisesti. Hugo nukahtaa päikkäreille itsekseen, toiset kestää 2h ja toiset 1h. Olemme saaneet nauttia 8-10h yhtäjaksoisista yöunista, kunnes tuli päivä kun meidän piti mennä maitoaltistukseen...

23.1 Meille oli varattu aika maitoaltistukseen julkiselle puolelle. Menimme aamulla puoli yhdeksältä lääkärin vastaanotolle. Lääkäri vähän kyseli kaikenlaista ja tutki korvat, suun, keuhkot ja ihon. Siitä sitten siirryimme terveydenhoitajan huoneeseen, joka teki altistuksen.

Altistus tehtiin jugurtilla ja sitä syötiin pikku purkillinen (150ml). Jugurttia annettiin ensin ihan vähän ja puolen tunnin välein annosta nostettiin. Jugurtin syömiseen meni pari tuntia. Sen jälkeen olimme sairaalassa vielä tunnin, että oireet nähdään kunnolla.

Jo pienestä annoksesta Hugolla helahti posket ihottumalle. Tästä kuitenkin terveydenhoitaja sanoi, että normaali reaktio, ehkä voisi olla vain atooppinen ihottuma. Sitten hän löi meille käteen artikkelin, jossa joku professori kertoi kuinka allergioita ei ole edes olemassa vaan kaikki yliherkkyysreaktiot voi siedättämällä poistaa. Sitten terveydenhoitaja alkoi kertoilemaan, kuinka Hugonkin "muka maitoallergian" voi alkaa siedättämään pois, kun oireet eivät ole hengenvaaralliset. Tässä vaiheessa alkoi vähän jo ärsyttämään.

Terveydenhoitaja halusi tietää, millaisia oireita Hugolla on tullut maidosta ja kertoilin ihottuman, voimakkaan refluksin, ripulin, kovat vatsakivut ja todella itkuiset ja levottomat yöt. Hän vain tokaisi "mutta sehän kuulostaa hyvälle, ettei ole ollut hengenahdistusta." Siitä hän sitten päätti, että altistusta jatketaan vielä kotona mahdollisimman isolla annoksella, minkä poika vain kestää ja siinä tapauksessa vain lopetetaan jos henkeä alkaa ahdistamaan.

Altistuksen jälkeen Hugolla olikin kasvot ihottumalla, mutta se ei riittänyt edes lääkärille koska ihottumaa pitäisi olla koko vartalossa. Myös hän oli sitä mieltä, että altistetaan vain niin isolla määrällä, ettei se ala vaikuttaa hengitykseen. Menimme kotiin ja huomasimme illalla että pojalle oli tullut myös alaraajoihin ihottumaa. Ihottuma kuitenkin onneksi helpotti hyvällä rasvaamisella.

Aloimme altistamaan Hugoa kotona jugurtilla siten, että annoimme hänelle aamuisin kaksi teelusikallista jugurttia. Yöt alkoivat mennä levottomiksi. Enää ei nukahdettu noin vain sänkyyn, itkettiin kovasti ja oli ilmavaivoja. Nukkumispaikaksi kävi vain joten kuten isin ja äidin sänky ja siinäkin piti vähä väliä taputella pepulle. Refluksioireet palasivat myös takaisin pitkän tauon jälkeen ja Hugo veti itsensä aivan mutkalle. Ihottumaa ei enää tullut mutta suolisto alkoi reagoimaan voimakkaasti.

Maanantaina terveydenhoitaja soitti ja kyseli kuulumiset. Kerroin miten meillä on mennyt ja hän sanoi taas "hyvä, ettei henkeä ahdista, jatkakaa altistusta vielä viikon verran, soittelen sitten taas." Maanantai iltana Hugon ääni alkoi mennä todella käheäksi. Otin pojan viereeni nukkumaan ja seurailin häntä koko yön. Tiistaina ääni oli edelleen käheä, eikä Hugo oikein halunnut jutella. 

Ohjeeksi olimme saaneet, että jos maidosta tulee hengitystieinfektio, niin annosta ei nosteta vaan annetaan se määrä mitä on aikaisemminkin annettu. En antanut kuitenkaan tiistai-aamuna Hugolle kuin yhden lusikallisen jugurttia. 

Tiistaina aamulla Hugolla tuli ihan hirveä ripuli, jota oli valehtelematta niskatukassa saakka. Illalla poika oli itkuinen ja hän halusi olla paljon sylissä. Ääni alkoi palautua normaaliksi, mutta masu vaivasi kovasti ja annoin hänelle maitohappobakteereja. Vielä tiistai iltana Hugolla tuli samanlainen ripuli ja taas koko poika oli yltä päältä kakassa. Alkoi jo ärsyttämään koko altistaminen. Onneksi lämpimän kylvyn ja iltapuuron jälkeen Hugo rauhottui nukkumaan, mutta yö oli levoton.

Keskiviikkona en antanut taaskaan kuin yhden teelusikallisen jugurttia ja vatsa alkaa pikkuhiljaa tasaantumaan. Keskiviikkopäivä oli taas hiukan normaalia itkuisempi ja illalla oli vaikea päästä uneen, samoten yö oli levoton. Kuitenkaan ei ihan hirveitä oireita ollut. Onneksi koko tämän altistuksen ajan päivät ovat menneet suht' hyvin ja Hugo on ollut ihan iloinen (vaikkakin hiukan itkuisempi kuin normaalisti) ja leikkisä, etenkin nyt kun maitomäärää on pienennetty paljon!

Tänään torstaina annoin taas sen yhden teelusikallisen ja seurailen nyt tässä, mihin tilanne kehittyy. Saa nähdä mitä maanantaina terveydenhoitaja sanoo, kun kerron Hugon oireista. Mietityttää vain, kun lääkärikin puhui että he kirjoittavat erikoiskorvikkeeseen reseptin sitten, jos maito aiheuttaa hengityksen ahtautumista. Eihän se nyt noin voi mennä! Eihän me voida alkaa juottamaan Hugolle tavallista korviketta, kun hän on aivan ripulilla, vatsa kipeänä, refluksin kourissa, nukkuu huonosti ja itkeskelee. Annankin jugurttia enää ihan vähän vain tavan vuoksi ja jos reseptiä ei ensi viikolla ala tippumaan niin sitten mennään yksityiselle. Tai sitten vain ostan tuota erikoiskorviketta ilman sitä reseptiä, kun kyllähän nyt tyhmäkin näkee ettei poika maitoa kestä. Joka tapauksessa olen ajatellut, että annan päivittäin Hugolle jotakin maitotuotetta hyvin vähän, sen mitä hän kestää, että elimistö pikkuhiljaa siihen tottuisi.

Hohoi kaikki maitoallergisten lasten vanhemmat, minkälaisten oireiden perusteella te saitte reseptin erikoiskorvikkeeseen? Kuulostaako tämä meidän homma jotenkin oudolle teidän mielestänne vai meneekö se oikeasti näin?