Raskausviikko 31+0: Väsynyt mamma

Vauvamasu, Rv 31+0

No nyt ei oikein ajatus kulje. Ensimmäistä kertaa piti alkaa ihan miettimällä miettimään, että millä raskausviikolla sitä painellaan menemään. Meillä siis siirryttiin 32. raskausviikolle! Tällä viikolla sikiö painaa n. 1750g ja pituutta on kertynyt 37cm. Hippu alkaa olla jo pikkuisen vauvelin kokoinen! 

Lueskelin Vau.fi:n raskauslaskurista, että tällä viikolla sikiö harjoittelee nielemistä ja pissaa PUOLISEN LITRAA päivässä. Hurja määrä. Hippu on hikannut tällä viikolla tosi paljon, ilmeisesti nielemis- ja hengitysharjoituksia on tullut tehtyä ;) Jännältä kuulosti myös se, että voimakkaan valon osuessa vatsaan, voi sikiö seurata sitä ja kurkottautua valoa kohti. 

Kulunut viikko on ollut helppo kaikin puolin kipujen osalta. Minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaisia kipuja. Ainoastaan selkä vihotteli välillä, mutta sitä en nyt sanoisi raskausoireeksi koska se on vihotellut viimeiset kaksi vuotta. Sen sijaan minulle on iskenyt hirveä väsymys ja voimattomuus. Nukun aika huonosti öisin, kun Hippu potkii aivan hurjana kaikki yöt. Mikään asento ei tunnu oikein hyvältä ja kylkeä tai selkää pakottaa jos on pitkään samassa asennossa. Vaikka nukkuisin pitkän yön, olen silti päivällä todella väsynyt koska yö on ollut katkonainen. Nykyään joudun vähäväliä mennä levähtämään, kun tuntuu etten enää jaksa. Saatan tollottaa pitkän aikaa yhteen paikkaan, enkä edes tajua mitä teen. Koneella lueskellessani juttuja joudun välillä lukemaan saman asian monta monituista kertaa, ennen kuin tajuan mitä siinä edes lukee. 

Aamupäivät ja päivät ovat tällaista totaalihorrosta ja välillä meinaa kiukuttaa, kun ei ole saanut nukutuksi. Iltaisin sitten piristyn ja silloin välillä löytyykin virtaa tehdä erilaisia juttuja. Olen väkerrellyt nyt useampana iltana ihanaa yllätystä H:lle, jonka varmaankin esittelen sitten joskus täällä bloginkin parissa. Siitä ei nyt sen enempää. H aavistaa, että jotakin on tulossa kun menen välillä tekemään omia juttujani ja väkerrän yllätyksen parissa. Kuitenkaan hänellä ei ole mitään tietoa, että mikä se voisi olla niin en paljasta sitä täällä bloginkaan puolella vielä :)

Meillä on mennyt ruokailurytmikin ihan hassuksi. Aamulla herätään ihan hyvissä ajoin, syödään vähän jotakin ja ollaan tietokoneella. Sitten minua alkaakin väsyttämään ja on pakko käydä levähtämässä. Aamupuuro on pakko syödä joka päivä, ilman sitä emme lähde millään käyntiin. Puuro syödään nykyään vasta yhden aikoihin. Päivä menee taas horrostaessa ja illalla vasta joskus seitsemän aikaan jaksan alkaa tekemään meille ruokaa. En vain millään osaa syödä mitään eineksiä, joten on pakko jaksaa tehdä joka toinen päivä jotakin ruokaa jota sitten syödään pari päivää. Ei tämä rytmi meitä mitenkään varsinaisesti haittaa, minua haittaa vain tämä hirveä väsymys. Tämän väsymyksen takia blogikin on jäänyt vähemmälle huomiolle ja olen siitä hirveän pahoillani. Lupaan paneutua tähän taas enemmän, kunhan saan vain jostakin revittyä lisää jaksamista! Minulle on tullutkin muutamia postaustoiveita, jotka lupaan toteuttaa heti kun vain jaksan! Minulla on itsellänikin liuta postausideoita, jotka vain odottavat virkeämpää toteuttajaansa. Toivottavasti te jaksatte odottaa ja pysytte mukanamme :)

Väsymyksen lisäksi en halua enää kyykkiä, kumarrella tai kurkotella yhtään ylimääräistä. Minua on alkanut supistamaan oikeastaan joka kerta, kun kumarrun. Vältän jo paljon sellaisia juttuja, jotka aiheuttavat näitä supistuksia koska ne tuntuvat epämiellyttävälle, kipeältäkin joskus. Välillä väsymyksen ja supistusten takia olen hirveän äreä ja lyhytpinnainen ja saatan kiukustua helposti. Esimerkiksi H saattaa jättää asioita levälle tai sotkea huolimattomuuttaan. Minua alkaa ärsyttämään, kun tiedän että pitäisi nostaa jokin asia tai siivota jotakin mutta kun en millään jaksaisi tai pelkään että sattuu. Onneksi H ymmärtää hyvin tilanteen ja tulee nopeasti auttamaan, kun olen ensin rauhoittunut äreyteni kanssa. Hän osaa aina vetää oikeasta narusta ja on juuri oikeaan aikaan paikalla auttamassa ja sanomassa jotakin lohduttavaa. Kauhulla mietinkin, kun tänään pitäisi vähän siivoskella... Onneksi H imuroi meillä nykyään, kun imurointiliike aiheuttaa myöskin minulle supistuksia. Minä nappailen sitten pölyjä ilmasta kiinni ;)

Lenkillä pystyn käymään edelleen normaalisti kerran päivässä. Kävelymatka ei ole mitenkää pitkä, noin kolme kilomertiä ja käymme sen melko hitaaseen tahtiin. Loppumatkasta kävelenkin aina kuin ankka vaappuen, jalat harallaan ja pieniä kivuttomia supistuksia saattaa olla. Venyttely on nykyään hirveän hankalaa, kun vatsa on tiellä ja Hippu alkaa aina potkia hirveästi kun yritän venytellä. Lisäksi jotkut venyttelyasennot aiheuttavat supistuksia. Olen kuitenkin yrittänyt joka ilta pikkuisen venytellä, etten olisi aivan jumissa. Yksi ilta aivan turhauduin koko hommaan, kun olin todella jumissa ja kipeä enkä pystynyt venyttelemään mitenkään tämän mahani kanssa. 

Meillä olisi ensi viikolla pitkästä aikaa neuvola, viimeisestä onkin aikaa jo viisi viikkoa! Lisäksi meillä on ensimmäinen perhevalmennus ensi viikolla, joka on siis synnytysvalmennus. Hurjaa ajatella, että tässä aletaan semmoiseenkin touhuun jo valmistautumaan. 

Lopuksi vielä nakkaan teille tämmöisen pikkuisen ruokaohjeen. Innostuin eilen seitsemän aikoihin illalla väkertämään meille jauhelihapihvit porkkanaperunamuusilla ja salaatilla. Oli muuten hurjan hyvää. Nämä pihvit sopisivat hyvin omatekoisten hampurilaistenkin väliin! Tällä ohjeella tuli muistaakseni 15 pihviä!

Omatekoiset jauhelihapihvit porkkanaperunamuusilla ja salaatilla

Jauhelihapihvit:

600g nauta-sikajauhelihaa

3kpl kananmunia

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä

1,5 dl maitoa

1dl korppujauhoja

1 sipulikeittoainespussi

+ Muita mausteita oman maun mukaan. Itse ripsautin vähän vielä mustapippuria sekaan.

Sekoita korppujauhot ja maito. Anna jauhojen turvota hetki. Lisää seokseen jauheliha, pilkottu sipuli, kananmunat ja sipulikeittoainespussi. Itse laitoin tässä vaiheessa vähän taikinaan sipulia ja loput sipulit painoin lastalla raa'an pihvin päälle, kun paistelin pihvejä. Sekoita taikina hyvin. 

Muotoile taikinasta samankokoisia, ohuita pihvejä leivinpaperin palasten päälle ja kokoa ne pinoon ja laita pakastimeen. Pakastimen kautta käytetyistä kohmeisista pihveistä tulee paistaessa todella mehukkaita! Pihvit voi myös muotoilla ja paistaa samantien, ellei halua pakastusvaihetta tehdä. 

Raa'at jauhelihapihvit pinottuina pakastimeen menossa

Kaada paistinpannulle joko öljyä tai laita nokare voita ja paista pihvit. Paina puolen minuutin kohdalla lastalla pihviä kunnolla, että paistopinta sulkeutuu. Näin mehut jäävät pihvin sisään. Pihvejä paistellaan noin 1min / puoli. Tarjoile pihvit haluamasi lisukkeiden kanssa tai vaikkapa hampurilaisten välissä!