lauantai 9. elokuuta 2014

Vauva ilman tuttia

Meidän pikku ukkeli ei syö tuttia, ei ole juurikaan ikinä syönyt! Olen ostanut useammalta eri merkiltä tutteja ja kokeillut, mutta Hugo ei vain tykkää. Joskus on kyllä ollut sellaisia hankalia tilanteita, että on tullut ajatelleeksi "Voi kumpa pojalle kelpaisi tutti". Se olisi niin helppo. Mutta toisaalta, eipähän tarvitse olla laittamassa uudelleen sitä tuttia yöllä suuhun, kun se tippuu eikä varsinkaan myöhemmin olla häntä vierottamassa siitä. Tässä ainoat kuvat, kun Hugo on ollut tutti suussa. Yhdellä kädellä on laskettavissa kerrat, kun pojalla on ollut tutti suussa!

Kylvyn jälkeen

Hugo 3 viikkoa neuvolassa

Kaikki aina kyselevät Hugon itkiessä, että "Eikö se syö tuttia ollenkaan?", "Eikö sillä ole tuttia?" tai "Miksi ette anna sille tuttia?". He jotka ovat jo kysyneet tämän kysymyksen ja saaneet siihen vastauksen "Ei Hugolle kelpaa tutti, yritetty on", kysyvät joskus myöhemmin "No jokos se on ruvennut syömään tuttia?". Näihin kysymyksiin saa olla vastaamassa jatkuvasti. Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, että eivät kaikki vauvat tuttia syö. Sitten aletaankin epäilemään, että ollaanko me edes yritetty. Ollaan me yritetty, mutta kun ei pakottaakkaan voi. Sitä paitsi, kyllä me keksitään keinoja rauhoittaa poikamme ja tehdä hänen olo mukavaksi ja turvalliseksi.

Mitä keinoja sitten on rauhoittaa vauva, muuta kuin se tutti? Eräs tuttavani työnsi tolkuttoman kauan vauvalleen tuttia suuhun, vaikka pieni itki nälkäänsä. Eli tissiä tai tuttipulloa, sillä kokeilla helpottaako pienen olo. Tietysti tarkistaa myös muut jutut, että ei esimerkiksi ole kakkaa vaipassa, sylin kaipuuta tai vaikkapa röyhtäyksen tarvetta. 

Hugo itkee melko vähän, mutta kun hän itkee niin sitten todella itketään. Pitkään, kovaa ja kiihtyneesti. Hugo useimmiten itkee väsymystään tällälailla raivoisasti. Nälkää hän ilmaisee vain nurisemalla ja pienesti kitisemällä. Hugo on aina ollut vähän huono nukahtamaan, joten olemme saaneet kovasti tehdä työtä sen eteen. 

Kaikista paras lohdutuskeino tähän väsyitkuun on vain kantaa Hugoa sylissä, rinnan lähellä ympäri kotia. Siihen poika rauhoittuu monesti helposti. Kantoreppuunkin Hugo nukahtaa todella nopeasti! Nyt kuitenkin on ollut kuumia ilmoja ja Hugo on ollut aika itkuinen ja kiukkuinen, kun sylissä vain tulee kuumempi joten olemme keinuttaneet hänet uneen sitterissä. Hugo nukkuu mielellään sitterissä päiväunet ja unet venähtävät joskus pitkiksikin, kun jos uni meinaa katketa, voi muutaman kerran sitteriä hyssyttää. Monet ovat katsoneet ihmeissään, kun olemme hyssyttäneet Hugoa sitterissä. He ovat sanoneet, että "Ei noin kovasti saa, sillehän tulee paha olo". Jos Hugoa keinuttaa sitterissä hennosti, ei sillä ole mitään tehoa. Kun sitteriä keinuttaa kovemmin, näkee oikein kuinka Hugo nauttii ja hän nukahtaakin alta aikayksikön. Hugo on aina tykännyt kovemmista vauhdeista. Vaunujakin pitää joskus heilutella edes takaisin aika hurjaa vauhtia. 


Hugo viihtyi jo ihan pienenä sitterissä


Hugon nukahtaessa sitteriin, nostamme hänet yleensä puolen tunnin unien jälkeen pinnasänkyyn nukkumaan. Olemme huomanneet, että kun poika on nukkunut puolisen tuntia, on hän sen verran sikeässä unessa ettei herää kun nostetaan sänkyyn. On kuitenkin monia kertoja, kun hän nukkuu päiväunensa kokonaan sitterissä. Päiväunien ollessa katkonaiset, on parempi antaa pojan nukkua sitterissä. Yöunille käydessä ei kuitenkaan tarvita sitterin keinutusta, niille nukahdetaan jo viimeisessä vaipanvaihdossa. Sitteri on muutenkin ollut todella isossa käytössä meillä. Hugo viihtyy siinä ihan vain katsellen meitä tai Aadaa. Siinä on myös kiva heilutella leluja tai isin kanssa ottaa päivällä kunnon vauhdit ja nauraa ja kiljua riemusta.

Muutama viikko sitten huomasin, että yöunilla Hugo oli aina vetänyt peiton tai pupurievun lähelleen, melkein kasvoihin kiinni. Olen sitten antanut pojalle nykyään joko pupurievun viereen tai harson, kun hän alkaa tekemään unta. Hugo rauhoittuu nypläämään harsoa ja vetää sen lähelle kasvojaan. Monesti ei tarvitse edes sitteriä keinutella, kun vain antaa rievun vauvalle unikaveriksi. Olen huomannut, että sekä päivä -että yöunet ovat pidentyneet rievun antamisen myötä. Ilmeisesti vauva kokee olonsa turvalliseksi ja saa läheisyyttä rievusta. Olen myös pitänyt riepua itseni lähellä, jotta siinä olisi äidin tuoksua. 


Pupuriepu unikaverina

Ehkä olisi helpompaa jos se tutti kelpaisi, mutta olemme onneksi keksineet hyviä lohdutuskeinoja muutenkin. Eräs kätilö sanoi minulle sairaalassa aika jyrkästi, että tutti on huonon vanhemmuuden merkki. Pitäisi kuulemma olla sen verran kekseliäisyyttä lohduttaa vauvaansa sekä kuulemma monet vauvan tarpeet jäävät täyttämättä, kun vain laitetaan tuttia suuhun. Itse olen kyllä eri mieltä. Onhan toki myös ihmisiä, jotka työntävät sitä tuttia vauvalle joka hätään mutta vauvalla on kyllä luontainen imemisen tarve ja se oikeasti lohduttaa vauvaa. Minusta on ihan oikea homma antaa vauvalle tutti, jos hän vain sen kelpuuttaa. Kaikki keinot ovat kyllä sallittuja, kunhan pienellä on vain hyvä olla!


Harso ja sitteri, varma apu nukahtamiseen!

Kelpuuttavatko teidän vauvanne tuttia? Mitä muita toimivia lohdutuskeinoja olette keksineet?

13 kommenttia:

  1. Meiän tyttö ei myöskään oppinut koskaan syömään tuttia. Siitä kyllä tullee kommenttia jatkuvasti, ilmeisesti se on aika harvinaista ettei lapsi syö tuttia. Meillä tyär imeskelee kyllä peukaloaan ja yritettiin kaikin keinoin saada peukku vaihdettua tuttiin, mutta ei vain onnistunut. Saa nähdä miten onnistuu vierottaa tuosta peukusta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei kumma kyllä ole peukkukaan vielä eksynyt suuhun.. Joskus kylläkin koko nyrkki on suussa, kun unille alkaa mutta harvemmin. :) Monilta olen kyllä kuullut, että heidän lapselle ei tutti kelpaa mutta ilmeisesti etenkin näiden vanhempien ihmisten mielestä se on erikoista kun ei tuttia syö :)

      Poista
  2. Meillä Eino syö tosi vaihtelevasti. Ei kyllä mitenkään innolla. Mummi käyttää joskus nukuttamiseen, mutta minun ei ole tarvinnut käyttää ollenkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kans mummo laittoi Hugolle tuttia suuhun "kyllä se kuule tällä nukahtaa"... Hihi, eipä nukahtanut ;)

      Poista
  3. Täällä ei myöskään syödä tuttia, sitä vain pureskellaan ja lopuksi työnnetään kielellä pois kun kyllästyttää(=5sekuntia) pureskelu :). Muutaman viikon ikäisenä poika söi tuttia nukahtamiseen, mutta nyt 4kk ikäisenä ei sitä tarvita.
    Toisaalta olen tyytyväinen ettei sitten tarvitse vieroittaa siitä pois.
    Nukahtamiseen riittää uniriepu ja tissi :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hugolla on juurikin sama tapa; tuttia pureskellaan, mutta silloinkin sitä joutuu jonkun pitämään hänen suussaan.. Hetken aikaa sitä pureskeltuaan, käy homma aivan tylsäksi ja tutti pukataan pois suusta. :D Mutta onhan se vain hyvä ettei tarvitse sitten olla vierottamassa :)

      Poista
  4. Mäkään en kuulema kelpuutyanut tuttia ollenkaan pienenä, sen sijaan peukku kelpas, mutta sekin onneksi pian jäi. Saa nähdä kelpaako sitten meidän pojalle.:) Mä oon ehkä enemmän sitä mieltä että ei haitaaa jos tutti ei kelpaa, ei tule sitten ongelmia sen kanssa myöhemmin juuri tutin vieroittamisessa ym ja onhan se ehkä ihan hyväkin vauvan osata rauhoittua muilla keinoin!:) kyllä meiltäkin silti niitä tutteja löytyy jos ne kelpaavat, sitten sen näkee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas olin ihan hullu syömään tuttia.. Mulla oli kuulemma ollut yks tutti suussa, yks kädessä ja yksi sängyn laidalla.. Aina, kun tutti oli lämmennyt suussa, olin nakannut tutin lattialle ja uutta suuhun vain :D H on ollut myös kova lussuttamaan tuttia.. Kuulemma vielä 2vuotiaana oli tutti ollut suussa :D

      Hugolle on parhaiten kelvannut isyyspakkaukseen tilattu "äänenvaimennin"- tutti, koska siinä tuttiosa on pienempi ja pitkulaisempi kuin muissa tuteissa. Luonnonkumitutti ei kelvannut ollenkaan, muovitutit vähän paremmin.

      Poista
  5. Täälläkään ei poika myöskään koskaan oppinut syömään tuttia ja ei kyllä tuttipulloakaan. Toisinaan haasteellista, mutta pian ikää jo 1v ja nyt kun ajattelee niin todella "helposti" on mennyt. Meillä ei kukaan koskaan kysellyt tai kyseenalaistanut tutintarjontaa ja eihän siinä pitäisikään olla mitään ihmeellistä jollei vauva suostu tuttia syömään. Ja nukkumaan menotilanteissa ei ole poika suostunut mitään riepujakaan ottamaan viereen, että haastetta on riittänyt, hänen isommat sisarukset kun ovat huolineet kaikki mitä vaan on annettu ja tarjottu :) Ja onpahan tulevaisuudessa yksi asia vähemmän, tutista vieroittaminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauvat ovat kyllä niin erilaisia.. Onhan siinä kyllä kovasti haastetta, mutta pääasia että jollakin rauhoittuu.. Ja onneksi kekseliäisyyttä löytyy ;) Myöhemmin vierottamisen kohdalla saattaa muutaman kerran harmitella, kun se tutti kelpaisikin vielä niin hyvin. Vaikka kyllähän jotkut pääsevät helpolla vierottamisen suhteenkin :)

      Minua varoiteltiin kauheasti joskus, kun meidän piti alkaa antaa äidinmaitoa Hugolle tuttipullosta kun hän nukahti heti tissille eikä koskaan saanut massua täyteen. Mulle sanottiin, että poika ei enää koskaan kelpuuta tissiä suuhunsa kun oppii tuttipullon helppouteen ja nopeuteen. Kyllä meillä tuttipullosta maidot ihan hyvin juodaan, mutta enemmän tuttipullolle kiukutellaan kuin tissille. Edelleen se tissimaito on Hugon lemppari ja nykyisin saakin sitä useammin, kun jaksaa jo imeä kauemmin :)

      Poista
  6. Hilla ei myöskään huolinut tuttia missä vaiheessa, eikä myöskään ole suostunut juomaan maitoa pullosta. Hilla on 8 kuukautta nyt ja näin "jälkikäteen" ajateltuna, hyvinhän sitä on ilmankin pärjätty. syli on paras lohdutuspaikka, jota ei aina ole kyllä mahdollista toteuttaa, esim autossa. Nukuttaminenkin olisi varmaan helpompaa tutin kanssa, mutta ei mahda mitään :D Kiva blogi sinulla :)

    VastaaPoista
  7. Meilläkään ei nyt neljä kuukautta vanhalle tytölle ole tutti koskaan kelvannut. Ensimmäisen kerran yrittivät antaa tutin tytölle heti syntymän jälkeen lastenosastolla, mutta ei kelvannut. Itse tarjosin muutaman kerran kotona, kun oli alle kuukauden ikäinen, mutta ei huolinut silloinkaan. Tuttipullostakaan ei oikein osaa juoda, mutta eipä sille ole ollut tarvettakaan, kun pelkällä rintamaidolla on menty.

    VastaaPoista
  8. Meilläkään ei syödä tuttia :) Joskus sitä kyllä tosiaan kaipaisi. Täällä harso on hyvä lohturätti ja tissi on varma tapa. Mutta kun ei tuo tissikään aina ole saatavilla. Onneksi on silti ns kiltti vauva eikä sillä ole liikaa ollut imemishaluja että olisi mua pitänyt minään ihmistuttina, sen kun syö ja maha täynnä nukahtaa sitten. Nyt ollaan vähän koitettu alkaa pikkuhiljaa vähentämään tissittelyä ja opeteltu juomaan pullosta myös :)

    VastaaPoista