Allergiaepäilystä

Hugolla on viime päivät olleet hiukan kiukkuisia, koska puhkeavat hampaat tuntuvat vaivaavan. Eka hammas on puhjennut ja se on oikea alakulmuri, siis kulmahammas! Tai no, valkoinen ja kova se on eli hampaaksi uskoisin ;) Sitä Hugo nyt ronklaa koko ajan ja voi, että kuinka pieni mies on onnellinen kun sitä viileällä hivellään. Päiväunet meillä ovat olleet ihan höpöhöpöjä hampaan takia. Hugo nukkuu onnellisena sylissä, mutta kun laskee sänkyyn niin poika räväyttää muka virkeänä silmät auki. Sitten, kun hänet laskee leikkimään, alkaa hirveä itku, silmien hierominen ja haukottelu. Yöt ovat myös melko katkonaisia olleet, mutta eiköhän tämä tästä.

 Sain juuri nukutettua Hugon päiväunille ja H:kin meni levähtämään, joten minulla on nyt hyvä aika istahtaa teekupposen kera tähän koneelle viettämään vähän omaa aikaani. Ajattelin kirjoitella teille vähän tuosta Hugon allergiaepäilystä ja avata tilannetta, missä mennään.

Hugo on ollut pikkuisesta nyytistä saakka melko itkuinen vauva. Yöunet ovat aina olleet katkonaisia sekä päiväunia ei ole juuri nukuttu. Masuvaivoja on ollut paljon sekä refluksia. Pari kuukautta sitten masuvaivat vain pahenivat sekä kakka muuttui aivan metsänvihreäksi ja haisi hiivalle. Päätimme vaihtaa Baby Semp- korvikkeen Tutteliin. Tuttelista helahti aivan heti posket punaiseksi ja atooppisen oloiseksi. Poskia selvästi kutitti ja ne vaivasivat kovasti Hugoa. Iho punoitti ja oli kuiva myös taipeista ja pepusta. Normaalisti Hugolla on aina ollut todella hyvä iho. Vähän aikaa kokeilimme, josko tämä olisi vain uuden valmisteen aiheuttamaa, mutta ei se sitä ollut. Oireet jatkuivat vain. Päätimme pian, että vaihdamme takaisin Baby Sempiin.

Ihon lehahteluja alkoi sitten tulla Baby Sempistäkin sekä nämä suolistoperäiset vaivat pysyivät myös. Neuvolan ohjeistuksesta kokeilimme herkkämasuisille sopivaa Nutrilon Omneota. Omneo aiheutti myös samoja vaivoja kuin edellisetkin korvikkeet. 

Seuraavaksi siirryimme käyttämään Nutrilon Soijaa, jota neuvolalääkäri suositteli ja poikamme muuttui aivan toiseksi ihmiseksi! Hugo oli iloinen, nauravainen ja nukkui todella hyvin. Päiväunia nukuttiin pinnasängyssä ilman heilutteluja ja keinutteluja useamman tunnin. Yöunet nukuttiin koko yö putkeen 7-9 tuntia. Kakka normalisoitui ja masuvaivat paranivat. Ajoittain iho kuitenkin vielä lehahteli ja ihmettelimme, mistä tämä voisi johtua. 

Nutrilon Soija- erityisravintovalmiste

Keittelin eräs ilta Hugolle maissipuuroa, koska hän rakastaa valtavasti maissia. Ensimmäisen lusikan jälkeen posket helahtivat aivan punaisiksi! Eli ehkäpä maissi aiheuttaa ihon lehahtelun ja maissi ja maito yhdessä saa ihoreaktion vain pahemmaksi. Ehkä Hugo on allerginen molemmille, maissille sekä maidolle, koska monet korvikkeet sisältävät maissia jossakin muodossa. Myös tämä Nutrilon soija sisältää maissia, mutta lääkäri sanoi että monelle maissiallergiselle tämä kuitenkin sopii. 

Maissiallergia on siinä mielessä hiukan hankala juttu, että maissia on melkeinpä joka paikassa jossakin muodossa. Maissille allergisia on niin vähän, että maissia on ollut helppo käyttää useassa tuotteessa. Monissa tuotteissa se on sakeuttajana, D-vitamiini lisätään maitoon maissin kautta, keinotekoinen C-vitamiini, eli askorbiinihappo valmistetaan maissista ja jopa sitruunahappo valmistetaan useimmiten maissista. Maissi esiintyy monesti siis lisäaineen muodossa. Suuri osa sokereista prosessoidaan maissista ja jopa jotkut hammastahnat ja ihovoiteet sisältävät massia!

Onneksi nämä molemmat ovat sellaisia allergioita, että useimmiten poistuvat kahteen ikävuoteen mennessä. Kuitenkin halusimme saada selvyyden asiasta ja mennä allergiatutkimuksiin. Haluamme tietää, että onko pojallamme varmasti nämä allergiat ja onko mahdollisesti vielä jotakin muita allergioita. Lisäksi haluan saada tarkat ohjeistukset, miten tämän allergia-asian kanssa toimitaan jatkossa. 

Viikko sitten meillä oli aika lastenlääkärille. Ensin Hugo punnittiin ja mitattiin pituus. Laitan nämä mitat Hugon 6kk postaukseen! Sitten lääkäri kyseli Hugon ruokavaliosta ja yleisesti terveydestä.  Lääkäri kehui Hugoa todella terhakkaaksi ja reippaaksi pikkumieheksi. 

Seuraavaksi lääkäri tarkasti Hugon ihon, joka on nyt ollut oikein hyvässä kunnossa kun emme ole antaneet hänelle ollenkaan maitopohjaista korviketta emmekä maissia. Lisäksi lääkäri kuunteli sydämen ja keuhkot, joissa oli puhtaat äänet. Korvat ja suu tarkastettiin myös ja kaikki olivat kunnossa.

Lääkäri epäili myös vahvasti maito -sekä maissiallergiaa tai sitten vain maissiallergiaa, mutta joidenkin äidinmaidonkorvikkeiden maissi sitten aiheuttaa oireita. Hän lähetti meidät verikokeeseen, jossa selvitetään allergiat: koira, kaura, maito, munankeltuainen, munanvalkuainen, ohra, ruis, vehnä ja maissi. Lisäksi otetaan täydellinen verenkuva, CRP, lasko ja kokonaisimmunoglobuliini E. Katselin kauhuissani listaa, johon nämä kaikki verikokeet oli merkitty ja mietin kuinkahan monta putkiloa pienestä mahdetaan verta ottaa.

Pian pääsimmekin verikokeeseen ja siellä meitä odotti kaksi hoitajaa. Toisen oli siis tarkoitus pistää ja toinen pitää Hugoa sylissään. Verikokeessa on tärkeää pitää hyvin vauva paikoillaan, ettei neula pääse liikkumaan. Tästä syystä hoitaja piti Hugoa sylissään ja minä vielä hänen jaloistaan kiinni. Tässä vaiheessa, kun hoitaja etsi suonta Hugon käsivarresta, pojalla vain nauratti.

Sitten käsituntumalla hoitaja löysi suonen ja alkoi ottaa verinäytettä. Heti Hugon ilme muuttui säikähtäneeksi ja alkoi valtavan kova itku. Poika ei rimpuillut ollenkaan, itki vain todella kovaa ja hätäisesti. Hugo katsoi minua todella surkeana ja apua pyytävänä. Minusta tuntui hirveän pahalta katsoa pientä, kun en pystynyt häntä mitenkää auttaa. Yritin vain jutella hänelle rauhoittavalla äänellä ja kannustavasti. 

Verikokeen ottaminen kesti melko pitkään, kun verta tuli niin hitaasti. Hugo vain itki ja roikotti päätään. Hän oli aivan hikinen ja väsynyt. Minulla itketti myöskin, enkä pystynyt katsomaan koko hommaa. Pidin vain Hugoa jaloista kiinni ja yritin lohduttaa häntä. Sitten verikoe oli saatu otettua ja hoitaja nyppäsi neulan pois. Hän ei huomannut ottaa kiristysremmiä irti Hugon käsivarresta ja siinä lennähti verta aikamoisella kaarella hoitajan päälle. Minulla meinasi tässä vaiheessa päästä niin ruma sana, kun ihan selvästi hoitaja sekoili tekemississään. Yrittää siinä sitten itse olla rauhallinen, kun henkilökunta on itsekin ihan hermona. 

Otin Hugon pian syliini ja pidin hänestä tiukasti kiinni ja puhelin rauhoittavasti. Hugo rutisti minua kaulasta voimakkaasti ja nyyhkytti. Pian hän kuitenkin läväytti isille leveän hymyn ja ikävä tapahtuma oli unohtunut.

Näyteputkiloita otettiin kuusi kappaletta, joista kaksi epäonnistui koska veri oli ehtinyt hyytyä niissä. Vielä jouduttiin siis ottamaan kaksi putkiloa uudestaan, toisesta käsivarresta. Tuntui hirveän pahalle antaa Hugo takaisin hoitajan syliin, vaikka tiesin että tämä on nopeasti otettu ja se on VAIN verikoe. Se vain tuntui niin valtavan pahalle katsoa omaa pientä, kun sillä on hätä. Onneksi verikoe saatiin todella nopeasti otettua, kun toisesta kädestä alkoikin tulla verta hyvin ja Hugokaan ei itkenyt enää kuin vähän. Otin taas Hugon syliini pian ja lohdutin poikaa. Hugo vain pienesti nyyhkytteli ja rauhottui hyvin pian. 

Verikokeen jälkeen menimme autoon ja annoin Hugolle ison annoksen maitoa. Kahdeksan putelia, kun piti ottaa verta vauvalta, on tärkeää juottaa hänelle nestettä heti kokeen jälkeen. Hugo vielä pikkuisen itkeskeli, mutta nukahti hyvin pian tuttipullo suussaan. Kotimatka meni mukavasti Hugon nukkuessa ja piipahdimme myös Kärkkäisellä ostamassa Hugolle lelu, josko se piristäisi pienen miehen mieltä kunhan herää.

Hugo heräsi kotosalla tyytyväisenä ja söi ison annoksen ruokaa. Annoimme uuden lelun hänelle ja poika oli silmin nähden onnellinen uudesta härpäkkeestä. Hän jutteli sille, paukutti sitä lattiaan ja tutkiskeli. Paha mieli oli unohtunut. Iltaunilla Hugo heräsi pariin otteeseen hätäisesti itkemään, eli ehkä ikävä tapahtuma oli tullut mieleen. Yö oli kuitenkin rauhallinen ja Hugo nukkui hyvin. Itseäni vielä nukkumaan mennessä vaivasi tapahtuma. En tiedä miksi otin sen niin raskaasti, mutta jotenkin tuntui vain niin valtavan pahalle katsoa lohduttomasti itkevää rakasta vauvaa. Yhtä pahaa tunnetta en ole koskaan aikaisemmin tuntenut. Se oli VAIN verikoe, mutta jostain syystä se tuntui aivan hirveälle. No, onneksi se on nyt ohi!

Onnellisena uudesta lelusta

Nyt siis odotellaan verikokeiden tuloksia. Ne kuulemma tulevat parin viikon sisään näytteenotosta. Aivan 100% varmoja nämä allergiatestit eivät ole vielä kehittyvillä vauvoilla, mutta jos näissä ei ole mitään niin sitten mennään maitoaltistukseen. Eli altistamalla katsotaan tuleeko oireita. Altistus lopetetaan heti, kun oireet ilmenevät. Sama voidaan tehdä maissille ja ihan mille tahansa ruoka-aineelle, jonka epäillään aiheuttavan allergiaa. 

Hugo on siis voinut nyt oikein hyvin, kun ruokavaliosta on jätetty pois tavallinen maitopohjainen korvike sekä maissi. Hugo juo siis Nutrilon Soija- maitoa sekä syö ainoastaan kotitekoisia soseita ja kaurapuuroa. Meillä myös syödään oikein hyvällä 

ruokahalulla broileria! 

Kotitekoiset soseet ovat maukkaita ja ravintorikkaita

Toivottavasti tämä allergia-asia selkiytyy ja mekin saamme mielenrauhan. Asia on stressannut kovasti, kun emme ole varmuudella tienneet mikä poikaamme allergisoi ja voiko jokin muukin vielä aiheuttaa allergiaa. Minua on stressannut valtavasti se, että annanhan pojallemme sopivaa ruokaa sekä etten vain aiheuta pienelle tietämättäni huonoa oloa. Ahdistavaa ja stressaavaa aikaa oli, kun emme varmaksi tienneet mikä voisi aiheuttaa vauvallemme kurjan olon ja ihottuman. Koko ajan vain mietimme "no voisiko se olla tuo?" "Ei se ole se, ehkä se on tämä?" Varsinkin, kun osa oireista tuli viiveellä. Onneksi nyt on mennyt oikein hyvin ja Hugo on silminnähden onnellinen ja hyvin kehittyvät pikkuinen poika! <3

Onko teidän lapsenne allerginen jollekin?