Yllätyksiä ultrassa, Raskausviikko 24 ja Uusi Vuosi!

Oikein tapahtumarikasta ja onnellista Uutta Vuotta kaikille blogini lukijoille! Meidän tämän Uuden vuoden juhlinnan kohokohtana taisi olla eilinen kontrolliultra. Aamu alkoi oikein vakuuttavasti; heräsin ajoissa, meikkasin nopeasti ja lähtöön ei liittynyt minkäänlaista stressiä. (niin kuin yleensä ;) ) H oli tyytyväinen, kun olin kerrankin nopea ja ehdin vielä tekemään puuronkin ajan kanssa. H lähti vähän etukäteen ulos rappaamaan auton ikkunoita ja käynnistelemään autoa. Hän tulikin vähän ajan kuluttua takaisin kotiin ja kertoi, ettei auto lähde käyntiin. Minulla meinasi verenpaine hiukan nousta korviin saakka, kun ajattelin että nyt emme pääse koko ultraan tai pitäisi maksaa hirveät rahat taksiin. Meillä on ollut autossa webasto rikki, mutta on se ennen lauhoilla ilmoilla lähtenyt oikein hyvin käyntiin. Auto viedäänkin heti pyhien jälkeen korjautukselle. H soitteli äkkiä siskolleen ja onneksi H:n sisko oli juuri kotiutunut yövuorostaan. Hän sitten avuliaasti nakkasi meidät sairaalalle. 

Hipun kasvojen sivuprofiilikuva, käsi ylhäällä

Pyysimme myös H:n siskoa ultraan, mikäli hän haluaisi mukaan tulla ja olihan hän siitä kovin otettu. Ultrassa tarkistettiin, että sikiö vastaa viikkojaan ja vastasihan se joka osalta (rv. 24). Vauva oli taas kehittynyt mahdottoman paljon, taas näkyi selvemmin kaikki Hipun piirteet ja liikkeet. Oli jännää, kun samaan aikaan näin Hipun heiluttelevan käsiään ja jalkojaan ja tunsin myös itse liikkeet. Se oli minusta jotenkin niin hellyyttävä hetki, kun vauvan liikkeet sekä näkyivät että tuntuivat. Hippu oli taas tavanomaisen vilkas ja touhukas. Kysyttiin sukupuolesta, että josko siitä jo saisi paremmin selvän. Viimeksi meille lupailtiin tyttöä, mutta kappas vain, tämä toinen lääkäri sanoi että pojaltahan vauva näyttää. Tuli jotenkin vähän yllärinä meille, vaikka tyttölupaus ei ollutkaan vahva. Meillä on jotenkin koko ajan ollut vahva tyttöolo ja joskus aikoinaan meille molemmille ollaan povattu kolmea tyttöä. Jotenkin sitä on aina tullut heitettyä sitä tyttövitsiä, niin poikauutiset kuullosti hassulta. Edelleenkään lääkäri ei uskaltanut ihan varmaksi lupailla, mutta eiköhän tuo nyt viimeistään synnytyksen jälkeen ole selvää ;) Ihanaa, että Hippu voi hyvin ja saamme jännäillä loppuun asti kumpi sieltä tulee. Jotakin äksöniä tähän muuten niin helppoon ja "yksinkertaiseen" raskauteen. Lääkäri vielä tarkisti kohdun suun tilanteen ja kohdunkaulan mitan. Kaikki oli kunnossa. Sikiön painoarvioksi saatiin 630g. Seuraava ultra meillä onkin sitten lähempänä synnytystä; synnytystapa-arviointi 10.4.2014. Tälläkin kertaa lääkäri muisti ylistää kuinka hienossa iässä olen päättänyt lapsen tehdä ja kuinka hyvät edellytykset minulla on synnytyksessä. Lääkäri on vähän hassu mies, hänen kanssaan tulee heitettyä kaiken näköistä läppää. H:n kanssa he vitsailivat, että jos vauva ei miellytä niin ainahan sen voi vaihtaa. Jos ei olisi tietynlaista huumoria, niin saattaisi joku vähän ihmetellä moisia kommentteja :D Laitoin Hipusta viime ultrassa otetun kuvan, sillä eilen otettu kuva oli aika epäselvä. Kuvassa sikiön kasvot sivuprofiilista ja käsi ylhäällä hieman koukussa.

Vauvamasu Rv. 24

Meille tuli eilen myös täyteen raskausviikko 24! Hurjan pitkällä ollaan jo, mihin tämä aika oikein katoaa? Tätä menoa en huomaakkaan ja olenkin jo synnyttämässä. Vauva painaa tällä hetkellä 630g ja on pitkä noin 29cm. Sikiön liikkeet tuntuvat entistä kovemmin ja niitä on alkanut tuntua yhtä aikaa ihan ympäri vatsaa. Esimerkiksi käsillä Hippu huitoo oikeaa kylkeä ja potkii vasenta kylkeä. Potkut myös ulottuvat jo hyvinkin ylös, lähes kylkiluihin. Niissä on jo valtavasti voimaa, kuinkahan paljon nämä potkut tästä vielä kovenevat? H:sta on upeaa tuntea potkut niin hyvin ja hän haluaakin usein laittaa käden masuni päälle. Hippu tykittää myös todella pitkiä sarjoja yhteen kohtaan. Eilenkin oikeaan kylkeen potki lähes kymmenkunta kertaa aivan putkeen. Oli kyllä hurja tunne. Minulla olo on edelleen hyvä. Jaksan tehdä asioita niin kuin ennenkin, mutta vähän hitaammalla temmolla. Öisin pohjelihas kramppailee oikeassa jalassa edelleen ja välillä olo on vähän tukala, kun ei meinaa löytää hyvää asentoa. Selkä vaivaa edelleen, mutta sehän ei varsinaisesti tästä raskaudesta johdu mutta tuskin tämä ainakaan auttaa asiaan. Onneksi kuitenkin voin kaikin puolin näin hyvin ja mielentila on korkealla :)




Ultran jälkeen kävästiin vielä kaupassa hakemassa Uuden vuoden herkkuja, mutta perunasalaatti oli loppunut! Päätimmekin syödä nakkeja ja perunasalaattia sitten myöhemmin, kunhan sitä salaattia tulee kauppoihin lisää. Ostimme tortilla-aineksia ja herkuttelimme niillä kuten edellisinäkin Uuden vuoden aattoina. Lisäksi meillä oli herkkuna edellisenä iltana (yönä) jääkaappiin valmiiksi hyytymään tehty, herkullinen suklaajuustokakku. Ensimmäinen kerta, kun tein juustokakkua. Onnistui ihan hyvin, oli oikein makeaa ja kuohkeaa. Lisäksi paistelin vielä pikkuisia karjalanpiirakoita ja teimme munavoin. Oli tarkoituksena saada syötyä loputkin kinkku-pekoni piirakkapalaset pakastimesta, mutta me oltiin illalla jo näiden herkkujen jälkeen niin ähkyssä ettei millään jaksettu. Onneksi nämä juhlinnat loppuvat nyt hetkeksi, niin loppuu tämä herkuttelu ;) Olenkin alkanut kaivata vähän jotakin kevyempää ruokaa. 

Uuden vuoden herkkuja

Kuuden aikoihin alkoi täällä ensimmäiset raketit paukkua. Jännitin vähän etukäteen, kuinka Aada reagoisi kun paukkua kuuluu ihan takapihalta. Edellisinä vuosina sen on hieman pelännyt raketteja. Ilmeisesti niissä on niin erilainen ääni ja se valon välähdys, että se pelottaa. Haulikolla kyllä saa paukuttaa sen korvan juuressa, eikä se välitä ollenkaan. Onneksi Aada ei pelännyt ollenkaan raketteja, se köllötteli tyytyväisenä masu täynnä omalla pedillään. 

Oli ihanaa katsella raketteja, kun naapurit ampuivat niitä takapihalla. Ei tarvinnut olla omia raketteja ollenkaan, kun niin paljon saimme iloa muiden pommeista. Eipähän tarvinnut itse olla ulkona pakkasessa ilman hanskoja niiden kanssa tuhertamassa. Saatiin mukavasti kotisohvalla vain löhöillä ja nauttia Uuden vuoden iloista. 

Lähdimme ennen puolta yötä vielä ulos kävelemään ja käyttämään Aadaa samalla iltapissalla. Kävelimme läheiselle sillalle, josta normaalisti näkee hyvin kaupungin raketit. Kello löi 00:00 eikä kaupungin suunnalta näkynyt yhtään rakettia kunnolla, kun oli niin sumuista. Sen sijaan lähistöllä jokin miesporukka ampui todella isoja ja näyttäviä raketteja ja ihailimme niitä. Toivotimme H:n kanssa ihanaa ja onnellisempaa Uutta vuotta toisillemme. Aada meni vähän hämilleen, kun joka suunnalla paukkui ja olikin todella valppaana. Edelleenkään sitä ei pelottanut, oli vain todella kiinnostunut niistä. Kävelimme hiljakseen kotia kohti käsi kädessä mukavasta ilmasta nauttien. 

Kotiin tultuamme aloimme valaamaan tinoja. Ensin H valoi omansa, josta tuli aivan kotkan tai linnun näköinen. Lintu tarkoittaa onnea ja matkustusta. Kotka lupaa onnekasta asuinpaikan muutosta. Sopisi meille oikein hyvin, jos vaikka tänä vuonna löytäisimme paikan johon kokisimme kuuluvamme. Tai jos tämä nykyinen asuinpaikka toisi jotakin upeaa ja onnellista meille. 

H:n kotka / lintu ja minun keihäs ja laiva

Sitten oli minun tinan vuoro. Minulle tinasta muodostui laivan muotoinen häkkyrä ja ohut pitkä sauva / keihäs. Keihäs kehottaa pitämään puoleni, joku yrittää uhata minua tai perhettäni. Lisäksi se meinaa suojelevaa asetta uhalle. Laiva tarkoittaa matkustusta ja onnea. Laivan perässä oli selkeä pallon muoto. Pyöreät muodot tinassa tarkoittavat runsautta ja kehottavat huolehtimaan sisäisestä lapsesta ja terveydestä.

Valoimme vielä ystävämme puolesta tinan H:n kanssa yhdessä. Siitä tulikin aivan huikea. Tina näyttää aivan lohikäärmeeltä. Lohikäärme lupaa suurta, yhtäkkistä muutosta. Hänelle tuli myös pienempi möykky, jota katsoimme ensin joksikin tulipalloksi. Sitten huomasimmekin sen muistuttavan sikaa. Sika lupaa onnea taikka epäonnea.

Ystävän tinat; Lohikäärme ja sika

Olihan minun vielä lopuksi pakko valaa Hipulle oma tina. H:n kanssa valoimme senkin yhdessä. Hipulle tuli tällainen kaunis lehden muotoinen tina. Siinä on vähän rosoisuutta, joka tarkoittaa rahaa. Tinassa on upea muoto, sitä kun katselee valossa niin siinä on kaunis pinta. Emme kuitenkaan löytäneet tämän näköiselle tinalle mitään selitystä. 

Hipun kaunis tina

Mitä teille tulee mieleen Hipun tinasta? Mitä se voisi tarkoittaa?

Me emme itse mitenkään usko tällaiseen "yliluonnolliseen", mutta meistä on vain hauska leikitellä tällaisella. Tinojen tulkitseminen yhdessä tuumin on hauskaa puuhaa ja siinä vierähtikin pitkälle yöhön. Sänkyyn kömmimme massut täynnä joskus kolmen jälkeen yöllä. Hipulla alkoikin samantien taas hirveä jumppaaminen ja sainkin hetken valvoa Hippusen seurassa, kunnes se rauhottui. Uuden vuoden lupauksia emme tehneet, niinkuin emme ole tehneet edellisinäkään vuosina. Toteutamme pikku hiljaa vuoden mittaan joitakin toiveitamme, mutta mitään emme ala lupailemaan ;)