Kolmen kuukauden neuvola

Näistä kuukauden neuvoloista ajan kulun vasta huomaakin! Minusta tuntuu, että olimme ihan juuri kahden kuukauden neuvolassa. Minulla onkin tullut iltaisin väsyneenä melkeinpä itkulla höystettyjä haikeuskohtauksia, kun pieni vauvani kasvaa niin pian. Yhtä aikaa olen innoissani ja odotan jännityksellä Hugon kehittymistä, mutta samalla on ikävä pienen pientä nyyttiä. Vauvakuumetta minulla sentään ei vielä ole! On niin tuoreessa muistissa valvominen (joka oikeastaan jonkin asteisena jatkuu edelleen) ja kaikki se alun härdelli, vaikka olihan sekin aivan ainutlaatuista aikaa.

Torstaina meillä oli siis kolmen kuukauden neuvola, jota olin jännityksellä odottanut. Hugolle oli määrä laittaa ensimmäiset pistettävät rokotukset: yhdistelmärokote sekä pneumokokki. Lisäksi Hugo saisi myös kolmannen rota-rokotteen suun kautta. 

Kolmen kuukauden ikäinen Hugo valmiina lähtemään neuvolaan

Emme vieläkään päässeet omaan pikkuiseen neuvolaan, vaan menimme toisen kaupunginosan neuvolaan jossa olimme viimeksikin. Ensi kerralla sitten pääsemmekin takaisin omaan neuvolaan, kun neuvolan tätimme palaa kesälomalta.

Hugo valvoi koko automatkan neuvolaan ja räpelsi turvavyötä. Ennen Hugo nukkui aina autossa, mutta nykyään on reissuja kun hän valvoo koko ajan. Poika tykkää kovasti olla autossa ja harvemmin saa mitään kiukkuja siellä muutenkaan. On jännittävää tutkia kaikkea ja kuunnella auton hyrinää. Silmät suurina Hugo aina istuskelee turvaistuimessaan.

Hugo matkustaa tyytyväisenä autossa

Neuvolan täti oli eri kuin edelliskerralla. Hän oli oikein mukava nuori nainen. Hugo läväytti hänelle heti oikein leveän hymyn ja täti olikin täysin myyty meidän hurmurista. Heti hän kehui poikaa jänteväksi, kun Hugo halusi koko ajan seisoskella ja kiipeillä sylissäni. 

Ensin käytiin läpi peruskuulumiset, meidän sekä vauvan. Kerroimme, että meillä menee edelleen vauva-arjen kanssa mukavasti ja nykyään saamme jopa nukkuakin. Kerroimme, että Hugo on hyvällä ruokahalulla syönyt soseita, olemme saaneet ruokailuvälin kolmeen tuntiin, massu toimii paremmin ja poika on nykyään todella iloinen ja vähäitkuinen. Kerroin neuvolan tätille, että teen soseet itse. Hän oli siitä hyvin vakuuttunut, tuntui että hän kovasti arvosti että jaksan tehdä pojalle itse ruuat. Miksipä en tekisi, onhan ne paljon maukkaampia ja ravintoarvoltaan rikkaampia kuin kaupan ruuat. Vaikka on kaupan ruuissakin hyvät puolet; ne säilyvät hyvin ja niitä on helppo ottaa reissuun. 

Sitten Hugo riisuttiin ja mitattiin pituus, joka oli 60,4cm. Viime kerrasta pituutta oli tullut 3,1cm vajaassa kuukaudessa. Seuraavaksi punnittiin ja vaaka näytti 6195g, eli viime kerrasta oli tullut 785 grammaa lisäystä. Sitten vielä mitattiin päänympärys, joka oli 40,8cm ja sitä oli tullut viime kerrasta 1,4cm. Neuvolan täti näytti koneelta Hugon käyriä ja kehui niitä kauniiksi. Hän kasvaa aivan keskosten keskikäyrällä ja kaikki käyrät nousevat nätisti hyvässä suhteessa.

Mittailujen jälkeen neuvolan täti halusi pyöritellä Hugoa. Hän jutteli pojalle ja poika jutteli ja nauroi hänelle. Hugo potki hurjana innosta neuvolan tätiä. Hän tunnusteli Hugon aukileen, tarkasti suun, ihon ja refleksit. Kaikki olivat kunnossa. Neuvolan täti kehui Hugon ihoa todella hyväksi. Hugolla onkin ollut aina erittäin hyvä iho, ei sitä tarvitsekaan hoitaa kuin vedellä. Peppukin on aina pysynyt niin hyvänä :)

Sitten Hugo käännettiin selälleen ja neuvolan täti tarkisti kuinka poika kannattelee itseään. Hugo oli oikein hienosti käsivarsiensa varassa ja kohotti itsensä aivan hurjan koholle! Täti kehuikin, kuinka hienosti Hugo jo osaa itseään kannatella. Kovasti poika myös potki jaloilla ja viuhtoi käsillä. Täti meinasi, ettei mene kauaa kun poika lähtee ryömimään. Kovasti Hugo myös yritti kääntyä massulleen. Neuvolan täti sanoi, että Hugo on hyvin voimakas lapsi ikäisekseen.

Vielä neuvolan täti tarkisti, kuinka hyvin Hugo seuraa kohdetta. Hyvin poika seurasi ja tarkkaili kaikkea, mitä hänen eteensä ja sivuille laittoi. Neuvolan täti kehui niin kovasti poikaa, että oli melkeinpä vaikea ottaa kaikkia kehuja vastaan. Tarkoitan tällä siis sitä, että melkein herkistyin, kun olin niin ylpeä meidän pienestä pojastamme.

Sitten tulikin se neuvolan ikävin osuus. No, ensin annettiin Rota-rokote, joka menikin suuhun oikein hienosti. Hugo rennosti köllötteli sylissäni ja naureskeli, kun täti antoi makeaa liuosta hänen suuhunsa. Sitten tulikin kuvioihin ne kammottavat piikit. Minä pidin poikaa pistämisen ajan sylissä, kun H:lla on piikkikammo. Piikkien laitot menivät hyvin, kun Hugo ei yhtään rimpuillut vastaan. Itkuthan niiden kohdalla pääsi ja olihan se kipuitku aika lohdutonta kuultavaa. Tuli niin suuri hellimisen tarve poikaa kohtaan, kun toinen itkeskeli kyyneleet silmissä alahuuli väristen. Onneksi pieni sitten aika pian rauhottui ja vielä naureskeli neuvolan tätille. Lopuksi vielä kirjattiin neuvolakorttiin tiedot ja neuvolan täti käski jatkamaan samaan malliin, kun näin hienosti kaikki kuulemma on. 

Pienellä pipit reisissä

H laittoi Hugon turvakaukaloon ja poika nukahtikin saman tien. Reppana oli varmaan ihan väsynyt jännittävästä käynnistä. Hän nukkuikin vielä jonkin aikaa, kun tulimme kotiin. Syötin pojan heti, kun hän heräsi ja yhtäkkiä huomasin, että housuni olivat ihan märät. Hugolla oli tullut aivan vetinen ripuli. Ei muuta kuin poika pesulle (ja äiti myös) ja vaipanvaihtoon. Hugo nukahti syöttämisen jälkeen heti.

Tunnin päästä poika heräsi taas ja itki aivan erillailla kuin ennen. Hugolla oli selvästi kipeät jalat ja huono olla. Mittasin lämmön ja sitä oli 37,9'c. Ruoka kuitenkin maistui ja hän söi ison annoksen. Sitten tuli taas kakka, mutta tällä kertaa ihan kiinteä. Pesin pojan pepun ja laitoin hänelle peräpuikon. Annoimme hänelle vielä pienen määrän maitoa ja otimme laastarit irti hänen reisistään. Jännitin hirveästi niiden ottamista, pelkäsin että Hugoon sattuu. Ei ilmeisesti sattunut, kun pojalla ei ilmekään värähtänyt. Tämän jälkeen Hugo nukahti aika pian ja nukkui pari tuntia. 

Kahdeksalta poika heräsi taas kovasti itkien ja selvästi hänellä oli huono olla ja oli muutenkin kipeän oloinen. Syötimme pojan, pidin häntä rinnalla ja hellin. Hugo söi taas oikein hyvin, mutta oli normaalia itkuisempi. Aika pian hän kuitenkin taas nukahti, kun H hyssytteli ja kantoi häntä muutaman kerran kodin huoneet läpi. 

Hugo nukkui kolmisen tuntia ja heräsi paljon tyytyväisempänä kahdentoista aikoihin yöllä syömään vielä maitoa. Vaipan vaihdon yhteydessä annoimme hänelle vielä peräpuikon. Yö meni oikein hyvin, hieman jopa paremmin kuin ennen. Kuumekin sitten laski pikkuhiljaa seuraavana päivänä.

Lopuksi vielä neuvolakortista tietoja:

Vauvan ikä: 3,5kk (2,5kk)

Paino: 6195g (5410g)

Pituus: 60,4cm (57,3cm)

Päänympärys 40,8cm (39,4cm)

"Ihana hymypoika! Kasvaa hienosti. Kovasti seurailee ympäristöä, on kiinnostunut. Katsekontaktia ottaa hienosti, jokeltelee ja nauraa vastavuoroisesti. Vahvasti kannattelee itseään vatsallaan. Sosetta jo syö."