Joulu ja raskausviikko 23

Vauvamasu rv. 23

Meillä tuli eilen Jouluaattona täyteen 23. raskausviikko. Sikiö painaa tällä viikolla noin 500g ja on pitkä noin 28cm. Masu on kasvanut tasaiseen tahtiin ja ihoa on meinannut viime päivinä kutittaa. Onneksi Bio Oil -ihoöljy on helpottanut asiaan. Olen huomannut, että viime päivinä on joutunut tosissaan hidastamaan tahtia ettei ala vatsaan sattua. Lähinnä ylävatsaa kiristää ja pakottaa, etenkin jos kumartelee ja kyykistelee. Lenkillä ollessa saa loppumatkasta jo tosissaan hiljentää vauhtia, kun väsyn niin helposti. Joulusiivouksia tehdessäni tuli olo niin tukalaksi, että oli pakko jättää kesken ja antaa H:n tehdä loput. Mielialat ovat meinanneet viime aikoina vähän vaihdella; toisinaan olen iloinen ja reipas, toisinaan taas kiukustun hirveän helposti ja turhaudun kaikkeen.

Vauva potkii aina vain ylempänä. Muistan, kuinka ensimmäiset potkut tuntuivat navan alapuolella ja nykyään potkuja tuntuu jo reilusti navan yläpuolella. Hippu viihtyy edelleen oikealla puolella möyrien ja potkien. Kylkiä se on alkanut potkimaan ihan hurjasti, varsinkin öisin. Potkuissa on jo todella voimaa ja napakkuutta. Kyllä se pikkuinen siellä kovasti kasvaa ja 31. päivä päästäänkin sitten katsomaan kuinka paljon se on kasvanut ja kehittynyt viime näkemästä. 

Jouluinen aamupalapöytä

Sitten elisestä Jouluaatosta. Me nukuimme pitkään aattoaamuna, kun meillä ei ole koskaan ollut varsinaisia rituaaleja joita pitäisi noudattaa. Aamulla keiteltiin riisipuuroa ja syötiin perinteinen jouluaamiainen. Sitten katseltiin Lumiukko, joka minun pitääkin katsoa joka Joulu. Siitä tulee se ihana joulufiilis ja siihen ohjelmaan liittyy niin paljon muistoja lapsuudesta. 

The Snowman

Olimme jonkin aikaa koneella, kunnes tuhti aamupala teki tehtävänsä ja meitä alkoi väsyttää. Nukuttiinkin parin tunnin päiväunet. Päiväunilta herätessä minä aloin tehdä meikkiä. Jouluaattona minulla on tapana meikata itseni nätiksi, mutta vaatteet saavat olla rennot ja mukavat. Tänä Jouluna meikki koostui hopeasta ja lilasta. Huulille valitsin punertavan, melko luonnollisen kiillon. 

Jouluaaton meikki

Katseltiin jouluelokuvaa ja kuunneltiin joulumusiikkia, kunnes alkoikin jo pikku hiljaa tuntua siltä että saattaisi sinne masuun jotakin ruokaa taas mahtua. Jouluruuaksi meillä oli perunamuusia, itsepaistettua kinkkua, lanttu- sekä porkkanalaatikoita ja salaattia. Leipänä oli joululimppua, ruisleipää ja rieskaa. Graavilohi houkutteli ja kiusasi minua koko joulun nenäni edessä! Meillä oli tarkoitus tehdä karjalanpaistiakin, mutta kun ostimme tuollaisen 6,5 kilon joulukinkun niin tajusimme ettemme millään jaksaisi syödä kaikkea. Jouluaterialla juomana meillä on lapsuudestani asti ollut simaa, joka on monelle varmasti aika outo joulujuoma kun ollaan totuttu että simaa juodaan vappuna. Muistan, kun ala-asteella kerroin että meillä juodaan simaa, niin opettajakin yritti puheillaan käännyttää minua ettei Jouluna voi simaa juoda. 

Jouluruokaa meidän ei suinkaan tarvinnut H:n kanssa aivan kahden kesken syödä, sillä Aada osallistui hienosti mukaan joka ikiseen suupalaamme. Se tapitti meitä suurilla silmillään ja tarkkaili kuola valuen jokaista haarukallista, joka suuhumme laitettiin. Aada katseli nieleskellen ja huuliaan lipoen hellan päällä olevaa kinkkua. Pitihän sillekin antaa useampi palanen kinkusta ja söi Aada laatikoitakin. 

Oli jo aika myöhäinen, kun saimme syötyä jouluruuan joten lähdimme saman tien käymään pienellä kävelyllä jos näkisimme Joulupukin. Ulkona oli hirveä lumimyräkkä ja tuuli kovasti. Autoja oli todella paljon liikenteessä, mutta pukkia ei näkynyt missään. Ihastelimme ihmisten tunnelmallisia ulkotulien täyttämiä pihoja ja jouluisia koteja. Aada nautiskeli rennosta lenkistä lumihangessa hyppien ja touhuten. 

Kotiin tullessamme sytyttelimme kynttilöitä tunnelman luomiseksi ja kuuntelimme joulumusiikkia. Vatsa oli jo ihan täynnä kaikista herkuista, mutta pakkohan sitä oli vielä jotakin itseensä ahtaa. Meillä herkuteltiin joulusuklailla, tortuilla, pipareilla ja kinkku-pekonipiirakalla. Pitkin iltaa meni vielä kinkkuakin useampi palanen. Minulla oli tarkoituksena tehdä aatoksi suklaajuustokakkuakin, mutta hyvä etten tehnyt koska meillä on täysi työ saada nämäkin herkut syötyä.  

Perinteisiä jouluherkkuja

Joululauluja kuunnellessa ja herkutellessa alkoi taas väsy hiipiä, joten otimme H:n kanssa kynttilöitä makuuhuoneeseen ja kävimme vähän sängyllä köllöttelemässä ja haaveilemassa tulevaisuudesta. Oli ihanaa makoilla käsikädessä ja vain katsella kattoon joka väreili kauniisti tuikkujen valosta. Puhuttiin pitkään siitä, mitä toivoisimme tulevaisuudelta ja mitä haluaisimme tehdä. Haaveilimme pienestä punaisesta omakotitalosta järven rannalla, keskellä ei mitään. Voi kuinka siellä olisikin ihanaa viettää Joulu. Sovittiinkin, että ensi Jouluna saunotaan sitten ihan omassa saunassa. Saa nähdä miten käy ;) 

Joulutunnelmaa

Sitten tulikin sopiva hetki, kun meidän Aadakin jaksoi olla heräillä ja touhuta vähän muutakin kuin viettää aikaansa tiiviisti kinkun vieressä istuen. Annoimme tämän Joulun ainoan lahjan, jonka olimme ostaneet Aadalle. Aada sai jänislelun, joka on aika pitkä ja siinä ei ole täytteitä. Kaksi ihanaa vinkua siitä löytyy ja Aada jaksoikin koko illan vingutella pupua. Lopuksi piti jo vähän kieltää tyttö vinguttelemasta, etteivät naapurit häiriinny. Aadalla on ollut ihan pienestä asti samallainen lelu, mutta se on ollut kettu. Olikin aika ostaa uusi lelu, kun vanha kettu muistuttaa nykyisin enemmänkin raatoa. 

Aada ja pupulelu

Kävimme vielä yömyöhällä ulkona kävelemässä ja katselemassa jouluista maisemaa. Vieläkin oli ihmisiä liikenteessä, vaikka kello läheni jo yhtä. Aada löysi matkan varrelta jäniksen jälkiä ja innostui niistä aivan hirveästi. Pitäisi tyttösen päästä jo kohtapuolin metsälle. Kotiin palatessa kuuntelimme vielä hetken joululauluja ja nautiskelimme tunnelmasta. Sitten alkoikin väsyttää ja lähdimme nukkumaan. 

Meidän Joulu oli ihanan rento ja leppoisa. Joulutunnelmaa oli juuri sopivasti ja muutenkin oli meidän näköinen Joulu, ilman kiirettä, stressiä ja hössötystä. Tänäkin Jouluna pääpaino oli ruuassa ja se tuntui vielä aamullakin, kun vatsa oli edellisillan herkuista vieläkin ihan täynnä. Muutamia kuvia yritin ottaa aatostamme, mutta minun kamera on niin heikkolaatuinen että ei sillä mitään erityisen hyviä kuvia saa. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, kun ihan lähipäivinä pitäisi postissa tulla meille uusi hyvä kamera! Sitten pääsenkin tekemään blogiin banneria, kun saa ottaa uusia parempilaatuisia kuvia. 

Lyhdyt

Miten teillä vietetään Joulua? Onko teidän perheessänne joitakin jouluperinteitä?