Raskausviikko 22

Vauvamasu rv. 22

Meillä meni eilen rikki rv. 22 ja olikin jo eilen tarkoitus päivittää blogi, mutta kaupungilla vierähti taas liian kauan aikaa ja olin illasta ihan väsynyt. Tämän viikon alussa sikiö on 20 viikkoa vanha. Se on noin 27cm pitkä ja painoa on kertynyt noin 450g! Melkoinen möhkäle jo ;) Potkut ovat taas muuttuneet. Ennen ne olivat pehmeitä, kumpuilevia potkuja. Viime päivinä osa potkuista on ollu todella teräviä ja oikein tärähtäneet vatsaani vasten. Vauvalla tuntuu olevan jo kovasti voimaa. Toissayönä Hippu potki kylkeeni aivan hirveästi, joten päivällä olo oli kuin rankan treenin jälkeen. Kyljet olivat ihan arat ja jumissa. Nyt se on myös keksinyt, että voi olla välillä vasemmalla puolellakin, tähän asti kun on viihtynyt vain oikealla puolella. Viime yönä vauva potkikin koko ajan vasempaa kylkeä. Aikamoinen yöeläjä. 

Masu on kasvanut omasta mielestäni nyt aika vauhdilla. Yhtenä päivänä olo oli tukala, kun vatsaa kiristi ja puristi joka kohdasta. Venytellessäni masu tuntui olevan koko ajan tiellä. Iltaisin se varsinkin tuntuu jo melko isolta. Kuvastahan sitä ei edelleenkään juuri näe, näyttää vain että olisin hyvin syönyt ja sokerisista juomista pöhöttynyt ;)

Kohta täytyy alkaa suunnitella jotakin mammavaatteiden ostoa. Lähinnä olen ajatellut ostavani vain jotkut äitiyshousut ja sitten jossakin vaiheessa imetysrintaliivit. Hieman on jo aiheuttanut tuskaisia tuntemuksia se, että talvitakkini alkaa käydä ahtaaksi. Ei oikein haluttaisi ostaa isompaa takkia sen takia, että olen hetken ajan isomasuinen. Vaikka eihän sitä tiedä mihin mittoihin sitä lopulta päätyy...

Oletteko te jo hankkineet äitiysvaatteita? Jos olette, niin mitä?

Mielentilat ovat vaihdelleet viikon aikana aika paljon. Välillä olen reipas ja iloinen, välillä taas aivan maani myynyt ja surullinen. Suruun ja alakuloon ei varsinaista syytä ole, mutta jostakin niitä tuntemuksia välillä vain tulee. Koen myös välillä huononmuuden tunnetta joka asiaan, jos en onnistukaan ensimmäisellä kerralla niin kuin olen ajatellut. Ehkä tämä johtuu vain hormoneista ja on ohimenevää? Täytyy vain koittaa ajoittaa asioiden tekeminen sellaiseen hetkeen, kun koen oloni reippaaksi ja iloiseksi. Silloin, kun on mieli matalalla, täytyy vain yrittää rentoutua ja levätä. 

Eilen kävin viemässä sairaalan labraan pari virtsanäytettä. Minun piti antaa PLV- näyte sekä klamydia- näyte. Olenkin kertonut, että minulla on ollu jo todella pitkään selkä kipeänä ja vaikka kipu on ollut jo paljon ennen raskautta, velvoitetaan selkäkipuiset raskaana olevat aina ensin näihin tutkimuksiin. Jos nämä näytteet ovat puhtaat, niin selkäkivun tutkimista jatketaan. 22.1 minulla onkin lääkärille varattu aika, jolloin selkä tutkitaan läpi niin hyvin kuin se vaan raskaana ollessa on mahdollista. Mahdollisesti saan käyttööni tukivyön, joka tukee selkääni nyt kun kantamusta tulee lisää. Samaiseen yhteyteen minulla on neuvolalääkäri. 

Käytiin eilen myös tekemässä jouluostoksia. Lahjoja me ei osteta tänäkään vuonna toisillemme, ainoastaan äidilleni ja veljelleni kävin pikku paketit hankkimassa. Miehen kanssa ostellaan aina joulun jälkeen kaikkea tarpeellista alennusmyynneistä. Ruokapuolesta sen sijaan pidämme tänäkin jouluna huolen ;) Ostimme perus laatikkoruuat, 6 kilon kinkku, suklaajuustokakkuun ainekset, kinkkupiirakkaan ainekset sekä leivon myös torttuja ja pipareita. Suklaarasioita piti tietysti myös ostaa, vaikka H yrittikin vihjailla hienovaraisesti että josko ostettais suklaatkin vasta joulun jälkeen. Mutta eihän joulu ole mitään ilman suklaata! Hölmö ajatus ;)

Kinkkua valikoidessa sattui samaan aikaan pakastealtaalle puhelias mies. Hän selosti kaiken maailman asiat, mitä kinkuista voi vaan kertoa. Yhtäkkiä juttelimmekin hänen kanssaan, kuinka hänellä ja meillä on pakastin aivan täynnä viime kesän ja syksyn marjoja. Sitten me puhuimmekin jo hänen lapsistaan ja lapsenlapsista. Huvittavaa oli, kun hän alkoi puhella ajasta kun meille joskus siunaantuu perheenlisäystä. H:lla oli koko ajan tehnyt mieli sanoa, että pikkuinen on jo masussa. 

Paljon en tänä jouluna kotiakaan ole laittanut, muuta kuin perus joulujutut mitä meillä on viime vuosilta. Jotakin on pitänyt jättää laittamatta, kun koti on muutenkin vielä niin kesken ettei niille vain ole paikkaa. Kävin vielä ostamassa kuitenkin meidän pikkuiseen joulukuuseen lilan sävyisiä palloja ja joulupöytäliinan tuomaan keittiöön joulun tunnelmaa :) Pitäähän sitä vähän kuitenkin jotakin laittaa, vaikka tämä joulu ollaan päätettykin mennä vähän rennommalla kaavalla. Ensi jouluna taitaakin olla jo eri meno tässä perheessä, kun on vauva talossa. Ehkä silloin tulee panostettua jouluun aivan uudella tavalla. 

Loppuviikosta lähdetään käymään Rovaniemellä minun vanhempieni luona. Äiti lupasi vähän ehostaa hiuksiani pitkästä aikaa (olen opettanut äidille kampaamisen saloja) ja äidillä olisi myös antaa iso satsi vauvan vaatteita ja tarvikkeita. Isää ja hänen perhettään pitää myös käydä moikkaamassa, vaikka isä vähän elätteli toiveita että olisimme jouluaattonakin olleet heidän kanssaan. On kivaa päästä välillä käymään vähän pois kotoa ja nähdä omia vanhempiakin ihan ajan kanssa. Ja istua valmiiseen pöytään herkuttelemaan. Ihanaa on tietysti myös päästä höpöttämään äidin kanssa kaikista vauvajutuista :)